Suomalainen kulttuuriperinnön juuret ovat luonnossa

Maailmalla ihmetellään pohjoismaalaisten ihmisten luonnonläheisyyttä. Meillä eivät autot huku lumeen tai lentoliikenne pysähdy pyryyn, me kalastamme, emme pelkää metsässä, tuomme tuoksuvan kuusen jouluksi sisään, kouluja ei suljeta pakkasella, me saunomme, uimme avannossa, pikkulapsilla on kurahousut jne.

Meillä on voimassa maailmassa harvinaisetjokamiehenoikeudet, jotka antavat jokaiselle oikeuden kulkea ja käyttää metsiä, vesiä ja soita. Toisaalta ne myös velvoittavat käyttämään luontoa vastuullisesti.

Mitä meidän kulttuuristamme on arvokasta säilyttää?
Mitä haluamme vaalia tuleville sukupolville?
Millaista luontoa haluamme säilyttää, miten voimme hyödyntää metsiämme, järviämme ja soitamme tulevaisuudessa?
Millaisessa maisemassa on hyvä ja terveellistä asua ja elää?

Suomen luonto muuttuu

Kun esi-isämme saapuivat Suomeen, luonto oli erilainen kuin nyt, sillä niin eloton kuin elollinenkin luonto on muutunut muutaman tuhannen vuoden aikana suuresti.

Suurimpana syynä muutoksiin on ollut jääkauden väistyminen ja ilmaston lämpeneminen.

Lisäksi ihminen on muokannut ympäristöä paljon. Etelä-Suomen saviseutujen metsät on raivattu pelloiksi, asutus on levinnyt niin aukeille kuin metsäisillekin seuduille. Teitä pitkin pääsee lähes kaikkialle.

Metsäluonto on muuttunut jääkauden jälkeen

Mannerjäätikön sulaessa lähes koko maa oli veden peitossa Itä- ja Pohjois-Suomea lukuunottamatta. Kun maata vapautui jäästä, kasvillisuus levittäytyi idästä päin jään alta paljastuneille kallioisille moreenimaille. Sammalet ja jäkälät valtasivat maan ensin. Sen jälkeen heinät, sarat, ruohot ja kanervat muokkasivat maaperää puille sopivaksi.

Suomen nykyiset metsät, taigan havumetsät, ovat kehittyneet vasta jääkauden jälkeen. Koivu levittäytyi Suomeen n. 11 500 vuotta sitten. Tuhat vuotta myöhemmin levisi mänty ja kuusi viimeisenä n. 6000-3500 vuotta sitten.

Ilmasto on vaihdellut jääkauden jälkeenkin. Lämpimintä aikaa oli kampakeraaminen aika (noin 4000 eKr.), jolloin maassamme kasvoi jaloja lehtipuita ja elinolosuhteet olivat suunnilleen samanlaiset kuin Keski-Euroopassa nykyisin. Ilmasto kuitenkin viileni äkillisesti parituhatta vuotta sitten. Ilmasto on alanut lämmetä uudelleen viimeisten 50 vuoden aikana.

Kasvien perässä levittäytyivät eläimet ja kalan ja riistaeläinten vuoksi lopulta ihmiset. Muinaisten kasvien siitepölyt ovat säilyneet suoturpeessa. Turvekerrosten syvyys puolestaan kertoo milloin nämä kasvilajit hallitsivat luonnossamme.

Tutustu tarkemmin Suomen luonnon muuttumiseen jääkauden jälkeen Luonnontieteellisen museon verkkonäyttelyssä.

Millaisia olivat Suomen maisemat jään sulaessa n. 10 000 vuotta sitten

Ihminen muokkaa metsiä

"Metsätön Suomi on kuin karvaton karhu" sanoi kirjailija Sakari Topelius yli 100 vuotta sitten. Suomalaisista oli muutamassa tuhannessa vuodessa kehittynyt metsää tehokkaasti käyttävää väkeä. Alettiin pelätä, että ihmiset hävittävät metsät ja maan tärkein elinkeino kärsii. Säädettiinmetsälaki. Siitä lähtien Suomessa kaadetun metsän tilalle on lain voimalla kasvatettava uusi metsä tilalle.

Luonnontilaisen metsän elinkaari

Metsällä on oma kiertokulku samaan tapaan kuin ihmisellä on elinkaari lapsuudesta vanhuuteen.
Metsä kehittyy vaiheittain nuoresta miltei puuttomasta metsästä vanhaksi metsäksi. Luonnontilaisen metsän kehitys alkaa yleensä metsäpalosta. Katso video metsän kehittymisestä.

Jos metsä saa kehittyä rauhassa, siitä tulee lopulta aarniometsä. Aarniometsäksikutsutaan vanhaa metsää, jota ihminen ei ole 200 vuoteen hyödyntänyt.Kansallispuistojen verkostolla pyritään suojelemaan ja säilyttämään Suomelle tyypillisiä metsiä ja metsämaisemia ja metsien kasvi-, sieni- ja eläinlajeja. Suomen uhanalaisistalajeista yli 35 % on metsien lajeja.

Talousmetsän kierto

Talousmetsän kierto alkaa metsänhakkuista ja sitä ohjaa ihminen. Talousmetsät kasvavat harvemmin 80 vuotta pitempään, ennen kuin pääosa puustosta kaadetaan ja myydään. Katso video talousmetsän uudistamisesta eli sen elämänkaaren lopusta ja uudesta alusta.