Suomen esihistoria
Noin 10 000 eKr. sulavan jään reuna oli nykyisen Suomen etelärannikon kohdalla. Nykyisen käsityksen mukaan suomalais-ugrilainen alkukoti on sijainnut huomattavasti Volgan mutkaa lännempänä itäisessä Keski-Euroopassa ja levittäytyi sieltä käsin pohjoiseen ja koilliseen noin 11 300 vuotta sitten eli noin vuonna 9300 eKr..Noin 8000 eKr. jään reuna oli Salpausselkien kohdalla.
Ks. lisää seuraavista aihepiireistä :
Asutus Suomessa saattoi alkaa vasta jääkauden jälkeen. Vanhimman kivikauden kulttuurimme (noin 7000 eKr.) Askolan kulttuurin löytöjä ovat paitsi Askolasta tehdyt asuinpaikkalöydöt, myös Antrean verkko ja Heinolan reenjalas. Suomen vanhin asuinpaikka lienee nykyisen Lahden kaupungin alueella. Lähivuosien arkeologiset kaivaukset saattavat tuoda asiaan uutta tietoa.. Noin 6500-4200 eKr. asutus levisi yli koko maan. Noin 4200 eKr. alkanut kampakeraaminen kulttuuri luetaan neoliittiseen kivikauteen korkeatasoisen keramiikkansa ja hiottujen kiviaseiden ansiosta, vaikka maanviljelystä ei olekaan merkkejä. Noin vuonna 2500-2000 eKr. alettiin viljellä maata. Lounais-Suomeen keskittynyt vasarakirveskulttuuri oli todennäköisesti Baltiasta tulleen väestön tuomaa. Tuon väestön piirissä harjoitettiin jo maanviljelyä. Valmistamansa keramiikan perusteella sitä voidaan kutsua myös nuorakeraamiseksi kulttuuriksi.
Noin vuosina 1500-500 eKr. rannikkoseudun ja sisämaan välinen kulttuuriero jyrkkeni. Noin vuonna 1300 eKr. alkoi Suomessa pronssikausi. Suomeen oli saatu runsaasti vaikutteita sekä lännestä että idästä. Vainajat poltettiin ja haudoille ladottiin suuria kiviröykkiöitä, hiidenkiukaita. Ks. Suomen pronssikausi
Rautakauden alkaessa noin 500 eKr. Suomessa oli monia alueellisia kulttuuriryhmiä. Kristuksen syntymän aikoihin Lounais-Suomessa ja Vakka-Suomessa olivat selvät asumussaarekkeet. Rautakulttuuri levisi Kokemäenjokea pitkin Hämeeseen, missä asutus keskittyi Vanajaveden ympäristöön. Noin vuonna 500 jKr. sai Ahvenanmaa asukkaita Ruotsista. Noin vuoden 600 jKr. tienoilla alettiin rakentaa muinaislinnoja puolustustarkoituksiin. Vanhimpia muinaislinnojamme on Liedon Vanhalinna . Noin vuonna 900 jKr. asutusta oli jo Mikkelin tienoilla.
Noin vuonna 1000 alkoi esiintyä merkkejä kristinuskosta. polttohautauksen tilalle tuli ruumishautaus; hautalöytöjen miekoissa onkristillistä kirjoitusta ja muita kristillisä symboleja. Ruotsin kruununtavoittelija Eerik (Pyhä) ja piispa Henrik tekivät vuonna 1155 ensimmäisen ristiretken Lounais-Suomeen. Ruotsin vallan katsotaan Suomessa saaneen alkunsa tästä retkestä. Satakuntalainen talonpoika Lalli surmasi piispa Henrikin vuonna 1156. Vuonna 1171 tai 1172 suomalaiset kuvattiin paavi Aleksanteri III:n Gravis admodum -bullassa epävarmoiksi uusikkokristityiksi. Vahva virolainen vaikutus teki kulttuurin yleiskuvan itäbalttilaiseksi, mutta rautakauden kuluessa Ruotsin vaikutus kasvoi. Rautakauden lopulla Suomessa oli kaksi kulttuurillista pääaluetta: Länsisuomalainen kulttuurialue ja Itäsuomalainen kulttuurialue.
Esihistoriallinen aika päättyi länsisuomalaisella kulttuurialueella noin 1150 jKr. ja Itä-Suomessa esihistoria kesti vuoden 1300 vaiheille, jolloin Ruotsi ja Novgorod jakoivat Karjalan Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Silloin ensi kerran määriteltiin Suomen itäraja, joka laaditussa rauhankirjassa halkaisi Karjalan kannaksen. Suomesta käytettiin ensi kerran vuonna 1344 nimeä Österlandia (Itämaa). Vuoden 1362 helmikuun 15.päivänä myönsi Håkon, Maunu Eerikinpojan poika ja kanssahallitsija Itämaalle oikeuden osallistua kuninkaanvaaliin.
Ks. lisää aihepiiristä Suomen rautakausi Suomi vuosina 1100 - 1400
No comments:
Post a Comment