Suomalaisuus

SYYSKUU 30, 2012

SUOMI JA SUOMALAISUUS: Suomalainen ihminen

Lopputyön aiheeksi ilmeisesti nyt oli kuitenkin valita jokin pääaiheen alaotsikoista, valitsin suomalaisen ihmisen. Aioin alkuun tehdä lopputyön koko pääotsikosta, mutta päädyin lopulta siihen, että on kaikin puolin parempi valita yksi aihe ja paneutua siihen. Aiemmissa kirjoituksissanikin olen porautunut enemmän suomalaiseen ihmiseen kuin muihin alaotsikoihin. Suomalaisen ihmisen luokittelu onnistuu selkeimmin kahdella tavalla: virallisen luokitelman sekä hänen luonteensa mukaan.

SUOMALAINEN IHMINEN – VIRALLINEN LUOKITTELU

Suomalainen ihminen kuuluu suomalais-ugrilaisiin kansoihin. Suomalaiseksi luokitellaan paitsi jokainen Suomen kansalainen, myös muualla asuvat nk. ulkosuomalaiset, joista yleisimmät ryhmät ovat ruotsinsuomalaiset ja amerikansuomalaiset. Suomalainen puhuu yleensä äidinkielenään suomea, mutta suomalaiseksi luokitellaan myös muunkieliset kansalaiset.

Suomalaisten alkuperää ei ole selvitetty tai saatu selville kovinkaan tarkasti. 1980-luvulla syntyi kuitenkin käsitys, jonka mukaan suomen kielen esimuotoja olisi puhuttu Suomessa ja sen lähialueilla jo kivikaudella. Toisen teorian mukaan suomalais-ugrilaisia kieliä olisi puhuttu viimeistään kampakeramiikan (n.5000-2000 eaa.) aikana laajallakin alueella aina Veikseliltä Uralille asti. 1990-luvulla puolestaan uskottiin ensimmäisten suomalais-ugrilaisten kielten esimuotojen puhujien tulleen Suomen alueelle Baltian alueelta 10 900 vuotta sitten. Uusimman näkemyksen mukaan uralilainen kantakieli (suomalais-ugrilaisten kielten esimuoto) olisi alkanut levitä Kama-joen varsilta vasta pronssikauden alussa.

SUOMALAINEN IHMINEN – TODELLISUUDESSA

Heti alkuun on todettava, että jokainen meistä on oma itsenäinen yksilönsä eikä laisinkaan yleistettävissä. Me yhdessä muodostamme kuitenkin kansan, jolla eittämättäkin on joitakin yhteisiä piirteitä. Näiden piirteiden avulla lähdenkin nyt rakentamaan kuvaa niin kutsutusta suomalaisesta ”perusjampasta”. Suomalainen ihminen on ristiriitainen, hieman sekopäinen, sisäänpäin kääntynyt ja ennen kaikkea patriootti. Hän puolustaa omaansa henkeen ja vereen huolimatta sen puutteista tai virheistä, sekä painaa läpi harmaan kiven saavuttaakseen haluamansa.

Tarkasteltaessa isänmaamme luontoa ja maisemia on helppo havaita sen tarjoama rauha ja onni. Voikin helposti kuvitella juuri luontomme järvineen, vaaroineen ja metsineen muokanneen meitä, suomalaisia, sellaisiksi kuin olemme. Me suomalaiset rakastamme omaa maatamme sekä kotimaisuutta muttemme ainoastaan astraktilla tasolla. Arvostamme omaa lämmintä ja turvallista kotia sekä maata sen ympärillä ja hoivaamme omaamme parhain mahdollisin tavoin; talvella tehdään lumitöitä, syksyisin haravoidaan, keväisin istutetaan kukkia pihan kaunistukseksi. Yksi hienoimpia suomalaisen ihmisen piirteistä on mielestäni itsepäisyys. Suomalainen uskomattoman luja itsepäisyys. Tähän piirteeseen uskoisin syypäänä olevan ensisijaisesti juuri luontomme. Suomalainen ihminen on kautta aikain kerännyt luonnosta kaiken hyvän: metsiä kaskeamalla, kantoja nujertaen olemme kaivaneet esiin hedelmälliset laidunmaat. Puhumattakaan säästä kaikkine ihastuttavine piirteineen.

Suomalaisen ihmisen perinteisimmät piirteet voidaan lukea merkeiksi eräänlaisen yksilökulttuurin vallasta maassamme. Yksilökulttuuriin kuuluvat ovat itsenäisiä, muista riippumattomia ihmisiä, jotka selviävät ilman sen suurempaa tukea ympäristöltä. Suomalainen ihminen kunnioittaa itsensä kaltaista, vaan ei tee tästä kilpailijaa käymällä tämän kimppuun vaan olettaa sillä saavansa säilyttää oman yksityiselämänsä omanaan. Suomalainen ihminen suojelee pesäänsä tunkeilijoilta ja haluaa säilyttää ympärillään vapaan henkisen ja fyysisen tilan, oman reviirinsä. Suomalainen ihminen ei koske muihin puhuessaan tai elehdi voimakkaasti kasvojen lähellä.

Olemme myös kovin varovaisia ja sitä myötä emme-niin-luottavaisia. Ystävystymme hitaasti, mutta sen tehtyämme ystävyyssuhde yleensä pysyy lujana pitkään. Jos meitä loukataan, kannamme kaunaa pitkään ja syvästi. Riitatilanteessakin syytämme helposti aina muita ennen itseämme. Ihmissuhteissakin kunnioitamme toisen omaa aikaa ja odotamme saavamme sitä myös itse. Suomalainen ihminen ei näekään yksinoloa huonona asiana, vaan ottaa tilanteesta kaiken irti ja jopa viihtyy itsensä kanssa – parhaassa mahdollisessa seurassa. Olemme ujoja ja hiljaisia, emme seurallisia puhumattakaan aloitteellisuudesta kanssakäymistilanteissa tuntemattomien kanssa. Punastumme ja hämmennymme helposti oudossa seurassa mutta ystävien ja läheisten keskuudessa pääsemme valloillemme mainioina keskustelijoina.

Ei niin paljon hyvää ettei jotain pahaakin: suomalaisuutta voi tutkia myös sen avulla, mikä kuvamme on ulkomailla. Jokainen on varmasti tietoinen, ettemme oikeasti ole ihan sellaisia mitä meistä kuvitellaan ja puhutaan. Valitettavasti kuitenkin kuvaamme on vaikuttanut tosiasiat. Suomalaiset juovat, tappelevat ja tappavat itsensä liian usein. Olemme melankolisia jääihmisiä mutta mitä muuta voi odottaa maassa, missä yleisin vuodenaika on pimeys? Kesäisin kukoistamme ja vietämme aikaa ulkona – ja avaamme pullon. Syksyllä on pimeää ja märkää ja masennumme – ja avaamme pullon. Talvellakin on pimeää, ei niin märkää mutta ankeaa kuitenkin – avaamme pullon. Talven keskellä on kuitenkin suomalaisen ihmisen rakastama juhla -joulu, jolloin olemme melko onnellisia – ja avaamme pullon. Suomen väkivalta- ja itsemurhatilastot ovat surullista luettavaa, ja etenkin viime aikojen perheväkivaltatapahtumat kauhistuttavia – ja kokoajan yleistyviä. Suomalainen ihminen taitaa olla tyytymätön.

Suomalaisen identiteetti perustuu siis (alkoholin ohella) omaan (sanan kaikessa laajuudessaan), luontoon, itsepäisyyteen, melankoliaan ja patriotismiin. Kun miettii tovin, oivaltaa että lähestulkoon jokainen maassamme sanoitettu laulu, runo tai muu taiteellinen teos käsittelee jotakin näistä aiheista. Taide siis kertoo paljon kansastamme. Keskeisimpiä elementtejä identiteetissämme on tietenkin myös kielemme; identiteettiämme ei edes olisi olemassa ilman sitä. Kielen kautta pääsemmekin aasinsiltaa pitkin yhteen maailman kuuluisimmista kansalliseepoksista. Niin, Kalevala. Kalevalaan kulminoituu suomalainen ihminen niin hyvien kuin paheineenkin, kaikessa luonnollisuudessaan, riisuttuna ja avoimena kirjana. Kalevalan myötä syntyi myös Karelianismi, suomalaisuuden juurten, identiteetin ja itsenäisyysaatteen etsiminen autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa. Ehkä suomalaisen ihmisen tyytymättömyyttä lieventäisi eräänlainen uusi Karelianismi, jonka myötä löytäisimme , nykyisen EU-Suomen alta jostain, jälleen kansallisen identiteettimme ja ylpeytemme. Onhan meillä siihen aihetta.

Tähän loppuun haluan vielä liittää Facebookin ihmeellisestä maailmasta löytämäni ”suomalaisuustestin”, tästä ilmenee melko hyvin stereotyyppisen suomalaisen luonne. Rastita, laske pisteet ja kerro kahdella niin saat suomalaisuusprosenttisi :).

[x] Molemmat vanhempasi ovat suomalaisia.
[x] Olet syntynyt Suomessa.
[x] Sukunimesi päättyy –nen tai -la/-lä.
[x] Tunnet vähintään viisi ihmistä, joiden nimi onMatti/Pekka/Juhani/Liisa/Susanna/Elina.
[ ] Sinun nimesi on Matti/Pekka/Juhani/Liisa/Susanna/Elina.
[ ] Olet alkoholisti.
[ ] Olet (ollut) masentunut tai tunnet vähintään viisi ihmistä, jotka ovat (olleet) masentuneita.
[ ] On suuri mediatapahtuma, kun joku ulkomaalainen B-julkkis mainitsee kotimaasi.
[ ] Sinulle ”rusketus” tarkoittaa sitä, että erottuu lumihangesta.
[ ] Olet äärettömän kiinnostunut ulkomaalaisten ajatuksista kotimaastasi.

[x] Pidät hernekeitosta ja tiedät, mihin viikonpäivään ja jälkiruokaan se kuuluu yhdistää.
[x] Rakastat suklaata ja/tai salmiakkia.
[x] Rakastat ruisleipää.
[x] Olet ostanut nakkikioskilta makkaraperunat.
[x] Olet tapellut nakkikioskin jonossa.
[x] Juot kahvia useamman kupin päivittäin.
[ ] Syöt perunaa melkein joka päivä.
[ ] Itsenäisyyspäivää kuuluu viettää sytyttämällä kaksi kynttilää ja katsomalla, kuinka presidentti kättelee julkkiksia kaksi tuntia.
[ ] Muistelet vieläkin vuoden 1995 jääkiekkomaailmanmestaruutta.
[ ] Muistelet vieläkin, kuinka Aino Acktén lausuma ”aja hiljaa sillalla” valittiin kauneimmaksi lauseeksi Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900.

[ ] Sauvakävelet.
[x] Kuuntelet raskasta musiikkia.
[ ] Seuraat formula 1:tä ja/tai mäkihyppyä.
[ ] Marjastat ja/tai sienestät.
[x] Sinulla tai perheelläsi on kesämökki.
[x] Juhlit juhannusta.
[x] Saunot säännöllisesti.
[x] Halaaminen on mielestäsi rakastavaisten puuhaa.
[x] Puhut ulkomaalaiselle väkisin englantia, vaikka tiedät tämän ymmärtävän suomea. Toisaalta puhut ulkomaalaiselle suomea, vaikka tiedät, ettei tämä ymmärrä.
[x] Sinusta suurin osa lauluista, jotka eivät ole mollissa ovat huonoja.

[x] Sinulla on jotain Marimekon valmistamaa.
[x] Sinulla on jokin tuote, jossa on Marimekon Unikko-kuosi.
[x] Sinulla on Iittalan/Arabian/Hackmanin astioita/keittiötarvikkeita.
[ ] Luet Aku Ankka -lehteä.
[ ] Rakastat Muumeja.
[ ] Tasavallan presidentistä puhuttaessa puhutaan ”siitä,” lemmikkimarsusta puhuttaessa puhutaan ”hänestä.”
[x] Sinusta järvet eivät ole eksoottisia.
[ ] Tiedät, että aamulla ei kuulu puhua.
[x] Odotat että vihreä valo vaihtuu, vaikka kadulla ei olisi yhtään autoa.
[x] Sinusta on ihan tavallista, ettet kävelyllä törmää yhteenkään ihmiseen.

[x] Sisällä on liian kylmä, jollei ole vähintään 20°C.
[ ] Ulkona 20°C on liian kuuma.
[x] Alle 65°C sauna on kylmä.
[x] Ulkona voi olla ilman pipoa pakkasella.
[x] Tiedät ainakin viisi eri tyyppistä lunta tarkoittavaa sanaa.
[x] Jos muukalainen hymyilee sinulle, oletat hänen olevan humalassa tai ulkomaalainen.
[x] Sinulle ”eurooppalainen” tarkoittaa ihmistä, joka on Länsi-Euroopasta, muttei Pohjoismaista.
[x] Hiljaisuudet keskustelun lomassa kuuluvat asiaan, eivätkä häiritse sinua yhtään.
[x] Pyydät anteeksi, jos olet minuutinkin myöhässä.
[x] Ymmärrät, että ”m” tarkoittaa ”kyllä,” ”nngg” tarkoittaa ”ei” ja ”mnt” tarkoittaa ”huomenta.”