Tuesday, April 14, 2015

Tutuimmat sananlaskut

Laitan tähän tutuimpia sanontoja. Siinä on selvästikin ohjelmanumero vanhustyössä tai koulussa. Ohjaaja tms. lukee alun ja jättää vaikka viimeisen sanan sanomatta. Osanottaja yrittää muistaa tai keksiä mikä se sana oli. Sananlaskuja voi myös selittää, Mitä sanat tarkoittavat ja mitä se yleisemmin tarkoittaa. Oletko samaa vai eri mieltä kuin sananlasku? Missä yhteydessä voi sanoa niin tai keksi tilanne, missä sananparsi on syntynyt. Missä muodossa sinä muistat sanonnan? Mitä muita sanontoja sinulla on? Näitä voi myös annostella copypastaamalla lista tähän arpojaan.
Jos haluat tutkia harvinaisempiakin sananparsia, niitä on täällä tutumpia seassa. Tuostakin listasta voi arpoa.

Aamun torkku, illan virkku, se tapa talon hävittää.
Ahkeruus kovankin onnen voittaa.
Ahkeruus on ilomme, laiskuus intohimomme.
Ahneella on paskanen loppu.
Aidan takana ruohokin on vihreämpää.
Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä.
Aika on rahaa.
Aina roiskuu, kun rapataan.
Alku aina hankala, lopussa kiitos seisoo.
Anna pirulle pikkusormes, se ottaa koko käden.
Antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan.
Apea kuin kissa paskalla.
Arka mies ei saa kaunista vaimoa.
Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.
Ase miestä myöten.
Asiakas on aina oikeassa.
Aurinko paistaa niin hyville kuin pahoillekin.
Auta miestä mäessä, älä mäen alla.
Auta miestä mäessä.
Autolla hän ajaa tuhatta ja sataa.
Auttaa kuin housuun kuseminen pakkasella.
Autuaita ovat puupäät sillä he eivät huku.
Ei auta itku markkinoilla.
Ei haukku haavaa tee.
Ei haukkuva koira pure.
Ei helmiä sioille.
Ei järkeä kauhalla päähän ajeta.
Ei kahta kolmannetta.
Ei kaikki kultaa, mikä kiiltää.
Ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan.
Ei kannata tuhlata ruutia variksiin.
Ei kannettu vesi kaivossa pysy.
Ei korppi korpin silmää noki.
Ei kukaan itsekseen riitele.
Ei kukaan ole seppä syntyessänsä.
Ei kukko käskien laula.
Ei kysyvä tieltä eksy.
Ei köyhänkään suu tuohesta ole.
Ei Luojakaan laiskoja elätä.
Ei lämmin luita riko.
Ei makaavan kissan suuhun hiiri tule.
Ei makeata mahan täydeltä.
Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.
Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli.
Ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä.
Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.
Ei ole koiraa karvoihin katsominen.
Ei olla jäniksen selässä…
Ei oppi ojaan kaada.
Ei parta pahoille kasva, turpahouhet joutaville.
Ei parta pahoille kasva.
Ei paska punniten parane.
Ei pidä mennä merta edemmäs kalaan.
Ei pidä viskellä kiviä, jos istuu lasikaapissa.
Ei saa jäädä tuleen makaamaan.
Ei savua ilman tulta.
Ei se eilisen teeren poika ole.
Ei se ota, jos ei annakaan.
Ei se pelaa joka pelkää.
Ei se putoaminen, vaan se äkkipysäys.
Ei sota yhtä miestä kaipaa.
Ei suuret sanat suuta halkaise.
Ei syyhyttä saunaan.
Ei talosta lähdetä kuin torpasta.
Ei todenpuhuja saa yösijaa.
Ei tule lasta eikä paskaa.
Ei työt tekemällä lopu.
Ei vara venettä kaada.
Ei vierivä kivi sammaloidu.
Ei yksi pääsky kesää tee.
Eihän korppi korpilta silmää puhkaise.
Elettiin sitä ennenkin, vaik ojan takan oltiin.
Eletään suu säkkiä myöden.
Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa.
Ennen maa repeää kuin huora häpeää.
Ennen mies maansa myö kuin sanansa syö.
Ennen vartioi kapan kirppuja kuin uskotonta akkaa.
Ennen virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
Ensimmäinen päivä on pahin hirressäkin.
Ensin mies tutkitaan, sitten vasta hutkitaan.
Eteenpäin elävän mieli.
Haihtui kuin pieru Saharaan.
Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
Harvoin kaksi ilman kolmatta.
Haukkuva koira ei pure.
Hedelmistään puu tunnetaan.
Helposti saatu on helposti menetetty.
Herra on herra helvetissäkin.
Herra se on herrallakin.
Herrathan ne työn tekis jos se herkkua oes.
Herroille ja hulluille ei pidä näyttää keskeneräistä työtä.
Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä.
Hiljaa hyvä tulee.
Hiljaa hyvää tulee.
Hiljaa kuin mykkä paskalla.
Hiljaa mäessä.
Himo on hiirelläkin.
Historia toistaa itseään.
Hitaita herrain kiiruut.
Homma on hanskassa.
Homma on työn alla.
Hukkaan meni hyvät humalat.
Hukkuva tarttuu oljenkorteenkin.
Hullu itseänsä kiittää.
Hullu mies Huittisista, syö enemmän kuin tienaa.
Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
Hulluilla on halvat huvit.
Huonon saa pyytämättäkin.
Huvinsa kullakin.
Hyvin on pullat uunissa.
Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmaksi.
Hädässä ystävä tunnetaan.
Hän ajaa kaasu pohjassa, nasta laudassa tai lusikka pohjassa.
Hän juoksee henki kurkussa.
Hän lähtee pää kolmantena jalkana.
Hän menee kuin ammuttu.
Hän on susi lammasten vaatteessa.
Hänellä on tuli hännän alla.
Häntä heiluttaa koiraa.
Hätä ei lue lakia.
Hätä neuvot keksii.
Hätäkös tässä valmiissa maailmassa.
Hävis kuin pieru Saharaan.
Ihminen päättää, Jumala säätää.
Ilo ilman viinaa on teeskentelyä.
Istuu tärkeänä kuin kissa paskalla.
Itku ei auta markkinoilla.
Itku pitkästä ilosta, pieru paljon naurannasta.
Itku pitkästä ilosta.
Itselleen sika kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa.
Joka antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden.
Joka härillä kyntää, se häristä haastaa.
Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy.
Joka säästää saadessaan, sillä on.
Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.
Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään.
Joka viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa.
Joka vitsaa säästää, hän lastaan vihaa.
Jokainen itsensä, Jumala kaikkien puolesta.
Jokainen on oman onnensa seppä.
Jonossa kuin köyhän talon porsaat.
Jos antaa pirulle pikkusormen, se ottaa koko käden.
Jos ei sauna, viina ja terva auta, tauti on kuolemaksi.
Jos olis työ herkkua, niin herrat sen tekis.
Jos olutta olisi kyllin, olisi kyllä ystäviä.
Jos on syitä sysissä, niin on sepissäkin.
Jos työ herkkua olisi, niin herrat tekisivät sen itse.
Joukossa tyhmyys tiivistyy.
Jumala antaa sataa niin hyville kuin pahoillekin.
Juoksee kieli vyön alla.
Jäi kuin Jämsän äijä taivaasta.
Järki hoi, äly älä jätä!
Järki ja tukka eivät viihdy samassa päässä.
Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti.
Kahvi kuumana, tyttö nuorena.
Kaikki tiet vievät Roomaan.
Kaksin aina kaunihimpi.
Kana on munaa viisaampi.
Kansan käsi on karttuisa.
Kateus vie kalan merestä.
Kateus vie kalatkin vedestä.
Katkes ku kanan lento!
Katsoo kuin lehmä uutta navettaa.
Kauneus on katoovaista, mutta rumuus sen kun lisääntyy.
Kauppa se on, joka kannattaa.
Ken elää, se näkee.
Kenellä olutta, sillä ystäviä.
Kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa.
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Kerta kiellon päälle.
Kerta se on ensimmäinenkin.
Ketut kylpevät.
Kevät keikkuen tulevi.
Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa.
Kiireella ei tuu ku kusipäisia kakaroita.
Kiireinen menee tukka putkella.
Kiittämättömyys on maailman palkka.
Kipinästä tuli syttyy.
Kissako kielen vei?
Kiusa se on pienikin kiusa.
Kokenut kaikki tietää, vaivainen kaikki kokee.
Kolmas kerta toden sanoo.
Kolmas pyörä vaunussa on tiellä.
Korsi porsaan suussa.
Kosto elää.
Kuin apteekin hyllyltä.
Kuin kala kuivalla maalla.
Kuin vettä vain.
Kuka kissan hännän nostaa, jollei kissa itte.
Kuka toista sanoo, se ite on!
Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.
Kukaan ei ole seppä syntyessään.
Kukaan ei oo mitään.
Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.
Kun hätä on suurin, on apukin lähinnä.
Kun kovalle ottaa, niin koiraskin poikii.
Kun köyhyys astuu ovesta sisään, rakkaus karkaa ikkunasta ulos.
Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.
Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita.
Kunnia meni, mutta maine sen kun lisääntyi.
Kuu on torpparin aurinko.
Kyllä haudassa aikaa maata on.
Kyllä Jumala hullut hoitaa.
Kyllä kansa muistaa.
Kyllä kesä kuivaa, minkä kastaa.
Kyllä koira haavansa nuolee.
Kyllä koira koiran tuntee.
Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa.
Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.
Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.
Kyllä sopu sijaa antaa.
Kyllä vakka kantensa valitsee.
Kyllähän sika syitä löytää: milloin on kärsä kippee, millon mua rouvassa.
Kylmä kahvi kaunistaa.
Kysyvä ei tieltä eksy.
Kärsi kärsi, kirkkaamman kruunun saat.
Käärinliinassa ei ole taskuja.
Köyhyydestä ei sakoteta.
Laiha sopu on parempi kuin lihava riita.
Laiska töitänsä luettelee.
Laiskan nimen saa, vaikka ei mitään tekisikään.
Laita paska asialle, mene itse perässä.
Lapsi tuo leivän tullessaan.
Lapsilta ja hulluilta totuuden kuulee.
Lauantaina laiskan kiire, iltasella viimestään.
Leipä se on, joka miehen tiellä pitää.
Levis kun Jokisen eväät.
Lisänä rikka rokassa.
Lopussa kiitos seisoo.
Luja tahto vie miehen läpi harmaan kiven.
Luulo ei ole tiedon väärtti.
Lähti kuin kuppa Töölöstä.
Lämmin ei riko luita.
Maassa maan tavalla tai maasta pois.
Maassa maan tavalla.
Maasta se pienikin ponnistaa.
Makuasioista ei voi kiistellä.
Maltti on valttia.
Matti kukkarossa.
Meijän lapset ja muitten kakarat.
Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.
Millainen isäntä, sellainen renki.
Min oon meiltä ja muut on meiän grannista.
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Missäs kakka, jos ei rattaassa.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
Mitä vanhempi pukki, sen kovempi sarvi.
Mitäpä se yksinäinen mies akalla tekee?
Monena mies eläissänsä.
Naama on kuin petolinnun perse.
Naurisvarasta ei hirtetä.
Nauru pidentää ikää.
Niin metsä vastaa kuin siihen huudetaan.
Niin metsä vastaa, kuin siihen huutaa.
Nostetaan kissa pöydälle.
Nuorna vitsa väännettävä.
Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus.
Nuttu nurin, onni oikein.
Nyt on piru merrassa.
Nyt otti otraleipä.
Nälkä kasvaa syödessä.
Nälkä on paras kokki.
Ollako vai eikö olla.
Oma apu paras apu.
Oma kehu haisee.
Oma koti kullan kallis.
Oma lehmä ojassa.
Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
Oma suu lähinnä.
Oma tupa, oma lupa.
Omat koirat purivat.
On kuin kukko tunkiolla.
On pakko painaa pitkää päivää…
On taottava silloin, kun rauta on kuuma.
Onni onnettomuudessa.
Onni yksillä, kesä kaikilla.
Oppia ikä kaikki.
Ota tai jätä.
Ota, anna oikealta, tarjoo aina vasemmalta.
Ovi kiinni ostolämmin.
Paha kello kuuluu kauas.
Painaa kuin synti!
Paistaa se päivä risukasaankin.
Pakko ku köyhän kuolema.
Parempi katsoa kuin katua.
Parempi kultanen kuolema kuin kituva elämä.
Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
Parempi lehmä lypsää kuin tappaa.
Parempi maassa kuin jumalattoman suussa.
Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
Pienet lapset, pienet surut, suuret lapset, suuret surut.
Pieni kipinä sytyttää suuren tulen.
Pienilläkin padoilla on korvat.
Pieniä ne on silakat joulukaloiksi.
Pihalla kuin tamppoonin naru.
Piika ei oo ihminen.
Pilkka sattuu omaan nilkkaan.
Pitkä maailman sivu on.
Pohjaton ku papinsäkki.
Poissa silmistä, poissa mielestä.
Pojasta polvi paranee.
Puhtaus on puoli ruokaa.
Puhuen asiat selkenee.
Puhumatta paras.
Raha tulee rahan luo.
Rahaa se on lopputilikin.
Rahalla saa ja hevosella pääsee.
Raja se on raittiudellakin.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Raskas työ vaatii raskaat huvit.
Rehellisyys maan perii.
Rohkea rokan syö.
Routa porsaan kotiin ajaa.
Rumat ne vaatteilla koreilee.
Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen.
Ruokkiva käsi ei lyö.
Ryssä on ryssä, vaikka sen voissa paistaisi.
Räkänokastakin mies tulee muttei turhan naurajasta.
Sanasta miestä, sarvesta härkää.
Sattuuhan sitä paremmissakin perheissä.
Sauna on köyhän apteekki.
Sauna on Suomen lääke.
Se härjistä puhuu, joka härjillä ajaa.
Se joka toiselle kuoppaa kaivaa, itse siihen lankeaa.
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Se on sen ajan murhe.
Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.
Sehän tuli kuin apteekin hyllyltä.
Sen minkä shampoossa säästää, sen saippuassa menettää.
Seura tekee kaltaisekseen.
Sievä kuin sika pienenä.
Siitä puhe mistä puute.
Sitä kuusta kuuleminen jonka juurella asunto.
Sitä saa mitä tilaa.
Sopii kuin nenä päähän.
Suku on pahin.
Suo siellä, vetelä täällä.
Surkoon hevonen, sillä on iso pää.
Suu säkkiä myöten.
Suutarin lapsilla ei ole kenkiä.
Syödessä nälkä kasvaa.
Söisi kattikin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä.
Talo elää tavallaan, vieras kulkee ajallaan.
Tehköön työt se, joka ne on keksinyt.
Tekevälle sattuu.
Terve kuin pukki.
Tie kadotukseen on kivetty hyvillä aikeilla.
Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta.
Tilaisuus tekee varkaan.
Toivossa on hyvä elää.
Totta toinen puoli.
Totuus ei pala tulessakaan.
Tukka ja järki eivät pysy samassa päässä.
Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Tulis joulu, että sais yölläkin syödä.
Turha itkeä enää sitten, kun paskat on jo housussa.
Tyhjästä on paha nyhjästä.
Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.
Tyvestä puuhun noustaan.
Tyynessä vedessä ne suuret kalat kutevat.
Työ on miehen kunnia.
Työ tekijäänsä kiittää.
Työ tekijäänsä neuvoo.
Työlläkin elää, mutta kaupalla rikastuu.
Työmies on palkkansa ansainnut.
Uppoo kuin vanhaan ihmiseen.
Uudet luudat lakaisevat.
Uusi lumi on vanhan surma.
Vahingosta viisastuu vaikkei rikastu.
Vahinko ei tule kello kaulassa.
Vahinko tulee viisaallekin.
Vaihtelu virkistää.
Vaikeneminen on myöntymisen merkki.
Vakka kantensa valitsee.
Vanha suola janottaa.
Vanhassa vara parempi.
Varas luulee kaikki varkaaksi.
Varmuuden vuoksi, niinkuin vanhanpiian tissit.
Vastakohdat täydentävät toisiaan.
Veli on velka otettaessa, veljenpoika maksaissa.
Vettä sataa kuin Esterin perseestä.
Vie mennessäs tuo tullessas, tee ollessas.
Viha viepi viljan maasta, kateus kalat vesistä.
Viina on aina hintansa väärtti.
Viina on viisasten juoma.
Viisi virkaa, kuusi nälkää.
Virtaava vesi ei pilaannu.
Vuodet ei oo veljeksiä.
Vuoroin vieraissa käydään.
Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.
Vähiin käy ennekuin loppuu.
Vähän päivässä, paljon viikossa.
Yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos.
Yksi kun pettää, niin toinen jättää.
Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä.
Ylpeys käy lankeemuksen edellä.
Ympäri käydään, yhteen tullaan.
Yrittänyttä ei laiteta.
Älä lyötyä lyö.
Älä mene herrojen kanssa marjaan.
Älä nuolaise ennenkuin tipahtaa.
Älä osta sikaa säkissä.
Äänellään se lintukin laulaa.

No comments: