Presidentit

Paljon linkkejä presidenteistä

Suomen presidentit

Kaarlo Juho Ståhlberg (1865–1952)

• Presidenttinä vuodet 1919–1925
• Ståhlbergillä oli takanaan pitkä poliittinen ura siinä vaiheessa kun hänet valittiin presidentiksi. Hän oli toiminut muun muassa senaattorina ja nuorsuomalaisen puolueen kansanedustajana.
• Valittiin presidentiksi eduskunnassa organisoiduilla vaaleilla. Vastaehdokkaana oli tuolloin Mannerheim.
• Oli ensimmäisenä Suomen tasavallan presidenttinä luomassa perustaa vuoden 1919 hallitusmuodon mukaiselle valtiovallan käyttämiselle

Lauri Kristian Relander (1883–1942)

• Presidenttinä vuodet 1925–1931
• Ensimmäinen valitsijamiesvaaleilla valittu presidentti.
• Maalaisliittolainen Relander oli ennen presidentiksi tuloaan toiminut muun muassa Viipuriin läänin maaherrana.
• Sai kansan suussa lisänimen ”Reissu-Lassi”, sillä hän teki ajan oloihin nähden runsaasti sekä kotimaan että valtiovierailuja.

Pehr Evind Svinhufvud (1861–1944)

• Presidenttinä vuodet 1931–1937
• Presidenttinä kokoomuslainen Svinhufvud johti kommunismin vastaisten lakien syntymistä ja taltutti Lapuanliikkeen
• Johti ulkopolitiikassaan Suomea pohjoismaisen suuntauksen linjalle
• Sai kansan suussa lempinimen ”Ukko-Pekka”

Kyösti Kallio (1873–1940)

• Presidenttinä vuodet 1937–1940
• Alkuperäiseltä ammatiltaan maalaisliittolainen Kallio oli maanviljelijä
• Kallion toiminnan johtoajatus oli Suomen itsenäisyyden vahvistaminen eheyttämällä yhteiskuntaa taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kautta
• Kallion aikana Suomi ajautui talvisotaan

Risto Heikki Ryti (1889–1956)

• Presidenttinä vuodet 1940–1944
• Edistyspuoluelainen Ryti oli vaikean sota-ajan presidentti
• Allekirjoitti vuonna 1944 Ribbentrop –sopimuksen Saksan kanssa, jossa vakuutti ettei Suomi tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan suostumusta. Vastineeksi Suomi sai Saksalta sotilaallista apua.
• Ryti erosi Neuvostoliiton suurhyökkäyksen jälkeen, jolloin oli selvää, ettei Suomi voinut voittaa jatkosotaa. Hänen eronsa katsottiin kumonneen Saksan kanssa tehdyn sopimuksen.
• Tuomittiin 10 vuoden vankeuteen sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä.

Carl-Gustaf Mannerheim (1867–1951)

• Presidenttinä vuodet 1944–1946
• Mannerheim oli ennen kaikkea sotilas: hänellä oli mittava ura ensin Venäjän armeijassa, kansalaissodan aikana hän toimi suojeluskuntien ylipäällikkönä ja toimi vuodesta 1931 puolustusneuvoston puheenjohtajan, josta hänet vuonna 1933 ylennettiin sotamarsalkaksi. Johti Suomea sekä talvi- että jatkosodassa vuosina 1939–1944.
• Nimitettiin presidentiksi, kun rauhanedellytysten parantamiseksi päätettiin yhdistää presidentin ja ylipäällikön tehtävät.

Juho Kusti Paasikivi (1870–1956)

• Presidenttinä vuodet 1946–1956
• Kokoomuslaisen presidentin aikana uudelleen rakennettiin sodan jälkeistä Suomea
• YYA-sopimuksen solmiminen (1948), sotakorvauksien maksaminen (1952) ja Pohjoismaiden Neuvostoon liittyminen sekä Porkkalan palauttamisesta sopiminen (1955) olivat Paasikiven ajan tapahtumia
• Paasikiven linja = Suomen on tunnustettava tosiasiat ja asemansa suuren Neuvostoliiton naapurimaana.

Urho Kaleva Kekkonen (1900–1986)

• Presidenttinä vuodet 1956–1981
• Toimi ennen poliittista uraansa muun muassa pakinoitsijana ja toimittajana, Etsivän Keskuspoliisin palveluksessa ja virkamiehenä
• Mukaan puoluepolitiikkaan vuonna 1933, jolloin liittyi Maalaisliiton jäseneksi
• Valittiin eduskuntaan vuonna 1936, jonka jälkeen toimi ministerinä useissa hallituksissa.
• Kekkosen presidenttikaudet (yhteensä 5) muistetaan monista käänteistä: yöpakkaset, noottikriisi ja ETYK. Kekkosta on arvosteltu erityisesti yksinvaltaisista otteistaan.
• Valittiin vuonna 1973 presidentiksi poikkeuslain turvin.

Mauno Henrik Koivisto (1923-)

• Presidenttinä vuodet 1982–1994
• Mukana politiikassa vuodesta 1947 alkaen, jolloin liittyi SDP:n jäseneksi ja ryhtyi toimimaan aktiivisesti ammattiyhdistysliikkeessä.
• Ennen presidenttiyttään SDP:tä edustanut Koivisto toimi mm. kahteen otteeseen pääministerinä: viimeisimmän kerran vuosina 1979–1982. Tästä asemastaan käsin Koivisto toimi vt. presidenttinä Kekkosen jäätyä sairaslomalle syksyllä 1981. 
• Koiviston aikana Suomi sanoutui irti YYA-sopimuksesta ja ryhtyi valmistautumaan EU-jäsenyyttä varten. Koiviston presidenttikauden viimeiset vuodet olivat taloudellisesti vaikeaa lama-aikaa.
• Toimii edelleen merkittävänä mielipidevaikuttajana.

Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (1937-)

• Presidenttinä vuodet 1994–2000
• Merkittävä ura Suomen ulkoasiainhallinnossa ja YK:n palveluksessa.
• Tuli mukaan presidentinvaaleihin täysin politiikan ulkopuolelta ja oli ensimmäinen suoralla kansanvaalilla valittu presidenttimme. Ahtisaaren aikana Suomi liittyi Euroopan Unionin jäseneksi.
• Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaari on toiminut useissa merkittävissä kansainvälisissä välitystehtävissä ja osallistunut monien kansainvälisten järjestöjen toimintaan.

Tarja Kaarina Halonen (1943-)

• Presidenttinä vuodet 2002-2012
• Ennen varsinaista poliittista uraansa toiminut mm. SAK:n lakimiehenä ja pääministerin eduskuntasihteerinä.
• Halonen valittiin eduskuntaan vuonna 1979, hän toimi 1980- ja 1990-lukujen taitteessa useaan otteeseen ministerinä ja vuodesta 1995 alkaen presidentiksi tuloonsa asti ulkoasiainministerinä.
• Halosella on laaja kansalaisjärjestötausta: hän toimi muun muassa SETA:n eli Seksuaalinen tasa-arvoisuus ry:n puheenjohtajana vuosina 1980–1981. 
• Tunnettu aktiivisesta kiinnostuksestaan kulttuuria ja erityisesti teatteria kohtaan.
• Suomen ensimmäinen naispresidentti, jonka ensimmäistä toimintakautta on leimannut gallup-kyselyiden osoittama huima kansansuosio.

Sauli Väinämö Niinisto (1948-)

• Presidenttinä alkaen vuodesta 2012

Lisää tietoa Suomen presidenteistä löydät muun muassa presidentin kanslian sivuiltahttp://www.tpk.fi sekä laajemmin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimittaman kansallisbiografian sivuilta http://www.kansallisbiografia.fi, josta löydät presidenttien ja monien muiden merkittävien suomalaisten henkilöiden pienoiselämäkerrat.