Petri Tapola
Susi tuli muttei ulvonut
- kvasietymologinen sanakirja
eli eräiden suomalaisten sanojen ja sanontojen alkuperä
ahmaista, ahmia
merkitys
hotkaista, hotkia, syödä hotkimalla, nopeasti
alkuperä
On esitetty, että tämän ilmauksen alkuperä johtuisi sanasta "ahma". Joku on ehkä ajatellut, että ahma syö saaliinsa nopeasti, hotkimalla. Tämä kuitenkin on virheellinen päätelmä. Näiden verbien oikea kantasana on "ahmu". Kuten kaikki 1800-luvulla eläneet tietävät, ahmu oli eräänlainen heinähäkki. "ahmuri" oli heinämies tai -nainen, joka mätti heiniä ahmuun. Ahmuri tuli myöhemmin tarkoittamaan ahmattia. Näin ollen: heiniä "ahmittiin" heinähäkkiin eli ahmuun.
aisankannattaja
merkitys
mies jonka vaimo pettää tätä
alkuperä
Olen itsekin monesti ihmetellyt tämän sanan alkuperää. Miten niin petetyksi tullut mies joutuisi kannattelemaan jotakin aisaa? Mikä aisa lienee kyseessä? No, etymologia on mielenkiintoinen. Tapahtui nimittäin Suomessa hevosajoneuvojen aikakaudella, että mies vaimoineen oli vuokrakuskin kuljettamilla rattailla matkalla Raumalta Uuteenkaupunkiin. Miehen nimikin on tiedossa, mutta jätän sen mainitsematta hienotunteisuussyistä. Kesken matkan rikkoutui hevosten vetämistä rattaista pyörä. Silloin kuski ehdotti, että nainen siirtyisi syrjemmälle metsän siimekseen lepäämään sillä välin kun he miehen kanssa korjaisivat pyörän. Pyörän irrotettuaan kuski pyysi miestä kannattelemaan vaunuja aisasta, jotteivät ne keikahtaisi, jolloin olisi vaarana että pyörän akseli katkeaisi. Itse kuski sanoi menevänsä sivummalle pyörää korjaamaan. Hän menikin, mutta ennen pyörän korjaamista hän pikaisesti mutta tulisesti lemmiskeli nuoren rouvan kanssa. Koko sen ajan mies kannatteli vaunuja aisasta. Joten niin yksinkertainen oli tämän ilmauksen alkuperä.
etukäteen
merkitys
ennakolta
alkuperä
Mikä on etukäsi? Ja miksi sitä käytetään tarkoittamaan, että jokin tapahtuma edeltää jotain toista? No, selitys on yksinkertainen: kysymys ei ole lainkaan kädestä. Kyseessä on nimittäin ns. käännöslaina. Bambaran kielessä ilmaus e-tu-keteen tarkoittaa "antaa maksu ennen työn suorittamista". Sieltä on tämä sana siirtynyt suomen kieleen.
istuu kuin paska junttilan tuvan seinässä
merkitys
istuu sitkeässä; myös ihmisestä joka vain istuu paikallaan vaikka pitäisi jo toimia
alkuperä
Tämän sanonnan alkuperä ei viittaa siihen, että Junttilan tuvan seinät olisivat olleet erityisen likaiset. Sanonta on peräisin niinkin kaukaa kuin 1700-luvulta. Junttilan talo sijaitsi itäisessä Hämeessä, Tarkkolan kylässä. Tuohon aikaan sana "paska" ei suinkaan tarkoittanut ulostetta tai likaa, vaan talon seinään kiinnitettävää naulaa (tai joskus koukkua), johon ripustettiin kuivumaan sankareita (sankareet olivat eräänlaisia kalastuksen sivutuotteita - kalannahkoja nykyisen tulkinnan mukaan). Oli mm. tapana sanoa "tarttua paskaan", kun tarkoitettiin että joku puhui asiaa - esimerkiksi "no nytpä tartuit paskaan". Joka tapauksessa kyseessä oleva sanonta tuli siitä, että Junttilan talon seinään oli paskat lyöty kiinni niin tiukkaan, että niitä ei tahtonut millän saada irti, kun talon seinää kerran korjattiin.
jumala
merkitys
kaikkivaltias, Luoja
alkuperä
Ehkä monet ovat laillani pohtineet miksi suomalaiset kutsuvat Luojaa Jumalaksi. Muissa kielissähän vastaava sana on kovin erilainen: God, Gud, Gott jne. Meillä Häntä ei kuitenkaan kutsuta Kuutiksi, vaan Jumalaksi. Miksi näin? Selitys on seuraava: 1500-luvulla piispa Arrhenius lähti Turusta kohti Tukholmaa virka-asioissa. Myrsky kuitenkin yllätti matkalaiset ja piispan laiva joutui rantautumaan Ahvenanmaalle. Myrsky kesti pitkään, koska oli jo syksy, ja niinpä Arrhenius joutui viettämään Ahvenanmaalla pidemmän tovin. Niin kuin tiedämme, sijaitsee Ahvenanmaalla paikkakunta nimeltään Jomala (lausutaan "jumala" kuten ruotsin kielen tunnilta muistamme). Aikanaan piispa pääsi jatkamaan matkaansa Tukholmaan, jossa hän tapasi kirkollisia ja maallisia johtajia. Palattuaan Turkuun kertoi piispa Arrhenius nähneensä arkkipiispan, itsensä kuninkaan ja Jomalan. Kun hänen sanansa levisivät suomenkielisen rahvaan keskuuteen, päättelivät kuulijat asiayhteydestä, että kyseessä täytyi olla korkein hengellinen johtaja, itse kaikkivaltias, ja niinpä Häntä alettiin siitä pitäen kutsua Jumalaksi.
käsittää
merkitys
ymmärtää
alkuperä
Monet ovat voineet ihmetellä, miksi ymmärtämistä tarkoittava verbin pohjana on sana "käsi". Ihmettely johtuu siitä, että monet eivät tiedä, että vielä 1600-luvulla sana kãsi tarkoitti suomen kielessä eräänlaista riista-ansaa. Saaliseläin vangittiin kãsiin, siis kãsitettiin. Myöhemmin sana laajeni tarkoittamaan myös jonkin abstraktin idean "vangitsemista", siis sen ymmärtämistä. Nyt varmaan käsitätte.
levällään kuin Jokisen eväät
merkitys
hajallaan, hujan hajan, huiskin haiskin, epäjärjestyksessä
alkuperä
Koneasentaja Jokinen oli 1940-luvun lopulla töissä eräässä nimeltä mainitsemattomassa keskisuuressa konepajassa. Hän oli erittäin säntillinen ja järjestelmällinen mies. Eväänsä hän nautti joka päivä lounastauon aikana metalliprässin vieressä. Kerran kävi kuitenkin niin, että hän asetti eväslaukkunsa prässiin ja eräs kanssatyöläinen halusi hieman pilailla hänen kustannuksellaan ja käynnisti prässin. Jokisen eväslaukusta ja siinä olevista eväistä tuli puolen millimetrin paksuinen erittäin leveä levy, jossa eväät vaikuttivat olevan ikään kuin "levällään". Siitä lähtien tuli tavaksi sanoa "levällään kuin jokisen eväät".
lähti kuin kuppa Töölöstä
merkitys
lähteä nopeasti, rivakasti
alkuperä
Jotkut ovat esittäneet sanonnan alkuperäksi sellaista, että sukupuolitauti kuppa olisi onnistuttu häätämään Helsingin Töölön kaupunginosasta jotenkin erityisen rivakasti. Näin ei kuitenkaan ole, sillä syfilis ei ole Töölössä ollut koskaan mitenkään erityisen yleinen, eikä sitä sieltä myöskään koskaan ole varsinaisesti karkotettu. Ei, sanonnan todellinen etymologia on se, että 1950-luvulla Töölössä vaikutti kahvilanpitäjä Andreas Cuppa, joka perusti sinne tunnetun ja suosituksi tulleen kahvilansa Cuppa Mocha. Valitettavasti 60-luvun lopulla A. Cuppa joutui poistumaan maastamme kiireesti - syytä ei tarkalleen tiedetä; arvauksia on esitetty. Joka tapauksessa, siitä sai alkunsa sanonta "lähti kuin cuppa töölöstä"; jälkipolvien suussa se on jossain vaiheessa vääntynyt k:lliseen muotoonsa - hyvin ymmärrettävää ottaen huomioon, ettei sanonnan kuulijalla ole mahdollisuutta havaita oikeaa kirjoitusasua. Näinhän sanonnoille usein käy, ja niiden oikean alkuperän selvittäminen onkin siksi varsinaista salapoliisityötä.
pyörii kuin puolukka pillussa
merkitys
esim. ihmisestä joka pyörii päättämättömänä ympäriinsä
alkuperä
Niin… tämän värikkään sanonnan alkuperä on monelle hämärän peitossa. Paljastettakoon se nyt kaikille tiedonhaluisille. Sanonta on lähtöisin 1600-luvun lopulta, jolloin sana "pillu" tarkoitti jotakin muuta kuin nykyään. Se nimittäin tarkoitti tarvekalua, jolla eroteltiin roskat puolukoista. Laitetta liikuteltiin pyörittävällä liikkeellä, jolloin puolukat pyörähtelivät siinä veikeästi. Miten sana "pillu" tuli sitten tarkoittamaan sitä, mitä se nykyään tarkoittaa, onkin jo toinen juttu.
siitä vaan sanoi Tsaikovski
merkitys
"antaa mennä"
alkuperä
Kuuluisalla venäläisellä säveltäjällä Tsaikovskilla oli vaikeuksia hankkia perillistä. Hänen vaimonsa oli kyllä hedelmällinen, mutta säveltäjämestarilla oli vaikeuksia "tahtipuikkonsa" kanssa. Niinpä hän kysyi neuvoa hyvältä ystävältään Vladimir Nikolajevitshilta. Tämä ehdotti hienovaraisesti, että hän voisi toimia ikään kuin keinosiementäjänä ja siittää jälkeläisen säveltäjälle. "siitä vaan", kuului mestarin lyhyt ja ytimekäs vastaus. (Alkuperäinen ilmaus on siis venäjänkielinen, mutta se levisi käännöksenä rikastuttamaan meidänkin kaunista suomen kieltämme.)
susi tuli muttei ulvonut
merkitys
jonkin valmistus epäonnistui; syntyi virheellinen, epäkelpo tuote, "susi"
alkuperä
Miksi epäonnistunutta tuotetta nimitetään "sudeksi"? Vuonna 1909 Heinävedellä asui ja vaikutti puuseppä ja monitaituri nimeltä Malikka. Ollessaan kerran yksin kylänsä läheisellä purolla pienen kotitarvemyllyn rakennustöissä kävi niin, että ilmeisesti laumastaan erkaantunut yksinäinen susi tuli häntä tervehtimään. Malikka pelästyi suden odottamattomasta ilmaantumisesta niin, että puinen akseli, jota hän oli veistämässä, tuli aivan kieroksi. Kun muut kotvan kuluttua tulivat rakennustyön edistymistä katsomaan, he löysivät onnettoman Malikan aivan pöllämystyneenä ja kykenemättönä muuhun kuin hokemaan "susi tuli… susi tuli…". Sudesta ei tietenkään enää näkynyt jälkeäkään, mutta kieroksi veistetty akseli kyllä pantiin merkille. "eipä tuo kuitenkaan ulvonut", totesi eräs kylänmies. Siitä lähtien Heinävedellä oli tapana sanoa "susi tuli - muttei ulvonut", kun jonkin tarvekalun tai muun esineen valmistus meni pieleen, ja aikain kuluessa sanonta levisi koko laajaan Suomen maahan ja näin mekin sen tänä päivänä tunnemme.
No comments:
Post a Comment