Wednesday, April 4, 2012

Yleistä Suomesta


Yleistä Suomesta

Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa ja sitä rajaavat etelässä Suomenlahti ja lännessä Pohjanlahti. Läntiset rajanaapurit ovat Ruotsi ja Norja ja itäinen Venäjä, jonka kanssa yhteistä rajaa on 1 269 km. Pinta-alaltaan Suomi on Euroopan kuudenneksi suurin maa.
Suomi on ollut niin Ruotsin kuin Venäjän vallan alla. Ennen itsenäistymistään Suomi kuului Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana. Suomi itsenäistyi 1917 ja valtionpäämiehenä toimi aluksi marsalkka Mannerheim. Suomen ensimmäiseksi presidentiksi valittiin 1920 K. J. Ståhlberg. Suomen kansanedustuslaitoksessa, Eduskunnassa, on 200 edustajaa, jotka valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi.
Suomi on mukana YK:ssa ja kuuluu Pohjoismaiden neuvostoon. Suomi liittyi EU:hun vuoden 1995 alussa ja meni ainoana Pohjoismaana mukaan EMU:n vuonna 1999.

Elinkeinoelämä

Suomi on hyvin kehittynyt teollinen valtio. Vain 8 % väestöstä toimii alkutuotannossa ja 30 % teollisuudessa, kun taas palveluelinkeinoista saa elantonsa 60 % väestöstä. Suomalaisessa maataloudessa on perinteisesti yhdistetty viljely ja metsänhoito. Karjatalous on edelleen merkittävä osa suomalaista maataloutta. Tilat ovat erikoistuneet joko lypsy- tai lihakarjaan, sikoihin ja kanoihin. Viljely on keskittynyt Etelä-Suomeen, missä on myös kauppapuutarhoja ja turkisfarmeja. Lapissa kasvatetaan lypsykarjaa ja poroja.
Metsät ovat aina olleet tärkeitä Suomelle ja paperi- ja selluteollisuus on edelleen yksi Suomen tärkeimmistä vientiteollisuuden aloista. Tällä hetkellä tärkein teollisuuden haara on kuitenkin kone- ja metalliteollisuus, jonka parissa työskentelee joka kolmas teollisuustyöläinen. Suomi on myös tunnettu maailmanlaajuisesti huipputeknologiastaan. Alan tunnetuin yritys on matkapuhelimia valmistava Nokia. Suomessa on erityisosaamista myös jäänmurtajien, loistoristeilijöiden ja öljynporauslauttojen rakentamisessa. Viime aikoina myös kemianteollisuus on kasvattanut osuuttaan.

Kulttuuri

Suomalaisen kulttuurin juuret ovat syvällä esihistoriallisissa perinteissä ja uskomuksissa, joita on kuvattu parhaiten Suomen kansalliseepoksessa Kalevalassa. Suomalainen kulttuuri on saanut vaikutteita myös Ruotsista, Venäjältä ja Baltiasta, ja oman lisänsä antavat Lapin saamelaiset.
Suomalaiset lukevat paljon niin lehtiä kuin kirjoja ja suomalaisia lukijoita palveleekin laaja julkisten kirjastojen verkosto. Suomalaisista kirjailijoista kansainvälisesti tunnettuja ovat ainoa Nobel-kirjailija F. E. Sillanpää, Mika Waltari ja "muumien äiti" Tove Jansson, jonka tuotantoa on käännetty 30 kielelle. Nykykirjailijoista ovat kansainvälisesti tunnettuja esim. Arto Paasilinna, Leena Lander ja Sofi Oksanen. Musiikin saralla suomalaiset ovat myöskin saavuttaneet kansainvälistä menestystä. Tunnetuin säveltäjistä on Jean Sibelius ja nykysäveltäjistä Joonas Kokkonen ja Aulis Sallinen. Suomi on tuottanut tasaiseen tahtiin myös maailmankuuluja oopperalaulajia kuten Aino Ackté, Anita Välkki, Matti Talvela, Matti Salminen, Karita Mattila sekä orkesterinjohtajia kuten Paavo Berglund, Leif Segerstam, Okko Kamu, Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste ja viimeisimpinä Sakari Oramo ja Mikko Franck. Kevyen musiikin puolella ovat mainetta niittäneet Leningrad Cowboys ja Hanoi Rocks, sekä viime aikoina mm. HIM, The Rasmus ja Nightwish. Tanssitaiteen alueella ovat kansainvälistä menestystä saavuttaneet esim. Jorma Uotinen, Nina Hyvärinen, Kirsi Aromaa ja Sampo Kivelä. Suomessa järjetetään lukuisia eri alojen festivaaleja.
Suomalainen luonto on antanut aiheet, muodot, värit ja materiaalit suomalaiselle muotoilulle, niin lasi- kuin keraamisille muotoilijoille ja tekstiilitaiteilijoille. Kansainvälisesti tunnettuja suomalaisia nimiä ovat Alvar Aalto, Irma Kukkasjärvi, Birger Kaipainen, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Stefan Lindfors. Suomessa on myös korkeatasoista maalaus- ja kuvanveistotaidetta. Tunnettuja nimiä ovat esim. Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Helen Scherjfbeck, Pekka Halonen, Ville Vallgren, Eila Hiltunen, Laila Pullinen. Myös elokuvataide on noussut pinnalle viime vuosina ja kansainvälistä menestystä ovat saaneet Jörn Donner, Renny Harlin sekä Mika ja Aki Kaurismäki.

Kieli ja koulutus

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, jota puhuu äidinkielenään n. 6 % väestöstä. Suomen kieli poikkeaa täysin muista pohjoismaisista kielistä ja se kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, kuten viro ja unkari. Pääosin Lapissa asuvat 4 400 saamelaista puhuvat saamen kieltä. Kouluissa luetaan nykyään useimmiten ensimmäisenä vieraana kielenä englantia, mutta myös saksaa, ranskaa ja venäjää.
Pakollinen peruskoulu kestää yhdeksän vuotta ja koulunkäynti aloitetaan seitsemänvuotiaana. Peruskoulu jakautuu kuusivuotiseen ala-asteeseen ja kolmevuotiseen yläasteeseen. Peruskoulun jälkeen on mahdollista käydä ns. kymppiluokka tai siirtyä kolmivuotiseen lukioon tai ammatillisiin oppilaitoksiin. Lukion päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto. Lukion jälkeen voi jatkaa yliopistoihin tai korkeakouluihin saamaan korkea-asteeen opetusta. Ammattikorkeakoulujen määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina.

Luonto

Suomen kalliopohja on yksi maailman vanhimmista. Mannerjää on muokannut Suomen pintaa jättäen jälkeensä erikoislaatuisen järvi- ja harjualueen. Suomi on suhteellisen tasainen maa, erityisesti Pohjanlahden rannikolla. Sisämaassa on runsaasti harjuja, järviä ja jokia. Suomen rannikko on saariston pirstaloima niin etelässä kuin lännessä.

Ilmasto

Suomen ilmasto on huomattavan leuto ottaen huomioon maan pohjoisen sijainnin. Vuosittainen keskilämpötila on 6°C korkeampi kuin muualla samoilla leveysasteilla. Lännestä Suomen ilmastoa lämmittää Golfvirta ja idästä Euraasian tuulet tuovat Suomeen talvella kylmää ilmaa ja kesällä helteitä. Vuodenaikojen välillä on suuria eroja samoin kuin maan eri osien välillä. Sadetta tulee ympäri vuoden, talvella lunta ja muulloin vettä.

Kasvisto

Suurin osa Suomesta sijaitsee pohjoisella havupuuvyöhykkeellä, ja metsät peittävät Suomen pinta-alasta 70 %. Suomessa on 1 200 putkilokasvia, 800 sammallajia ja yli 1 000 jäkälälajia. Yleisimmät puut ovat mänty, kuusi ja koivu, aivan eteläisimmissä osissa kasvaa jalopuita kuten tammea. Tärkeim- mät viljelyskasvit ovat ohra, kaura, vehnä, öljykasvit, peruna, sokerijuurikas ja ruis.

Eläimistö

Suomen eläimistö on tyypillinen pohjoisen havupuuvyöhykkeelle ja käsittää karhuja, susia, ilveksiä, ahmoja, hirviä, peuroja ja poroja sekä saimaannorpan. Yli 60 nisäkäslajia on tunnistettu ja niistä yleisimmät ovat kettu, orava ja jänis. Lintujalajeja on 350, joista suurin osa muuttolintuja. Kalalajeja on yli 70 ja matelija- ja sammakkolajeja 11. Kotieläimistä tärkeimmät ovat nauta, sika, kana ja nykyisin yhä enemmän turkiseläimet ja Lapissa poro.

Lyhyesti

  • Kokonaispinta-ala: 338 441 km²
     
  • Vesipinta-ala: n. 33 814 km²
     
  • Rantaviivaa: n. 1 100 km
     
  • Sisäjärviä: 187 888
     
  • Suurin sisäjärvi: Saimaa 4 400 km²
     
  • Saaria: 179 584
  • Pisin joki: Kemijoki 552 km
  • Korkein tunturi: Halti 1 328 m
  • Väkiluku: 5 351 427 (2010)
  • Pääkaupunki: Helsinki
  • Helsingin asukasluku: 583 350 (2010)
  • Valtiomuoto: tasavalta
  • Parlament: Eduskunta, 200 edustajaa
  • Pääministeri: Mari Kiviniemi (Keskusta), 2010-
  • Hallitus: Keskusta, Kokoomus, Ruotsalainen kansanpuolue ja Vihreät
  • Presidentti: Tarja Halonen (2006)

Tärkeitä vuosilukuja

  • 1155 Ensimmäiset lähetyssaarnaajat saapuvat Ruotsista ja Suomesta tulee osa Ruotsin kuningaskuntaa
  • 1809-1917 Autonominen Suomen suuriruhtinaskunta Venäjän alla
  • 1917 Itsenäisyysjulistus 6.12.
  • 1919 Tasavaltainen hallitusmuoto säädettiin
  • 1920 Annettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki
  • 1939-1940 Talvisota
  • 1941-1944 Jatkosota
  • 1944-1945 Lapinsota
  • 1955 Suomi liittyy YK:hon
  • 1956 Suomi liittyy Pohjoismaiden neuvostoon
  • 1995 Suomi liittyy EU:hun
  • 1999 Suomi liittyy EMU:n

    Linkkejä

    No comments: