Nisäkkäät

• Siili (Erinaceus europaeus)   (I)

Vesipäästäinen on maailman pienin vedessä elävä nisäkäs. Sen sylki on myrkyllistä.

 Soricomorpha

Kontiaiset eli maamyyrät (Talpidae)

• Kontiainen eli maamyyrä (Talpa europaea)

Päästäiset (Soricidae)

Pohjanlepakko on ainoa lentävä nisäkäs, joka elää napapiirin pohjoispuolella.

Lepakot (Chiroptera)

Siipat (Vespertilionidae)

Pääkaupunkiseudun kaniinikanta on saanut alkunsa lemmikkieläimistä.

Jäniseläimet (Lagomorpha)

Jänikset (Leporidae)

• Metsäjänis (Lepus timidus)
• Rusakko (Lepus europaeus)   (osittain I)
• Kaniini eli villikaniini (Oryctolagus cuniculus)   (I)

Majavat voivat elää jopa 50-vuotiaiksi. Kuvassa norjalainen euroopanmajava.

Jyrsijät (Rodentia)

Rottaeläimet (Muridae)

Cricetidae

Hyppyrotat ja koivuhiiret(Dipodidae)

• Koivuhiiri (Sicista betulina)

Unikeot (Gliridae)

• Tammihiiri (Eliomys quercinus)   (H)

Oravat (Sciuridae)

• Orava (Sciurus vulgaris)
• Liito-orava (Pteromys volans)

Majavat (Castoridae)

Karhu on Suomen ja Venäjänkansalliseläin.

Petoeläimet(Carnivora)

Kissaeläimet (Felidae)

Näätäeläimet (Mustelidae)

Koiraeläimet (Canidae)

Karhut (Ursidae)

Hylkeet eli varsinaiset hylkeet (Phocidae)

Hirvi on sekä maailman suurin hirvieläin että Suomen suurin maanisäkäs.

Ankarat talvet ovat rajoittaneet villisian leviämistä Suomeen.

Sorkkaeläimet (Artiodactyla)

Hirvieläimet (Cervidae)

Onttosarviset (Bovidae)

• Mufloni (Ovis aries)   (I)

Siat (Suidae)

• Villisika eli metsäkarju (Sus scrofa)   (osittain I)

Valaat (Cetacea)

Delfiinit (Delphinidae)

Pyöriäiset (Phocoenidae)

• Pyöriäinen (Phocoena phocoena)   (H)

Sarvivalaat (Monodontidae)

• Maitovalas (Delphinapterus leucas)

Uurteisvalaat (Balaenopteridae)

• Lahtivalas (Balaenoptera acutorostrata)
• Ryhävalas (Megaptera novaeangliae)