Eduskuntasanasto

Henkilöhakemisto
Tapahtumahakemisto
Keskeisiä käsitteitä

Vuosi	Henkilö
1809	Aleksanteri I, keisari
1815	Napoleon Bonaparte, keisari
1856	Aleksanteri II, keisari
1894	Nikolai II, keisari Woldemar von Daehn, ministerivaltiosihteeri Feodor Heiden, kenraalikuvernööri
1898	Nikolai Bobrikov, kenraalikuvernööri
1904	Eugen Schauman, kouluhallituksen virkamies Sergei Witte, rahaministeri Viktor d´Hondt, belgialainen matemaatikko Robert Hermanson, professori
1907	Santeri Alkio, kirjailija, myöh. varapuhemies ja ministeri
1917	Pehr Evind (P.E.) Svinhufvud, puhemies, myöh. presidentti Oskari Tokoi, senaattori
1918	Carl Gustaf Mannerheim, valtionhoitaja, marsalkka, myöh. presidentti
1918	Friedrich Karl, Hessenin prinssi (Suomen kuningas Väinö I)
1918	K.J.Ståhlberg, professori, puhemies, myöh.presidentti
1919	K. Castrén, pääministeri
1923	Kyösti Kallio, pääministeri, myöh. presidentti
1936	A.K. Cajander, pääministeri Rudolf Holsti, ulkoministeri
1941	Rolf Witting, ulkoministeri Jukka Rangel, pääministeri
1943	Edwin Linkomies, pääministeri
1956	Urho Kekkonen, presidentti
1959	Veikko Vennamo, kansanedustaja, puoluejohtaja
1960-l	Johannes Virolainen, pääministeri

Vuosi	Tapahtuma
1809	Aleksanteri I kutsui koolle Porvoon valtiopäivät
1856	Aleksanteri II valtaan. Aleksanteri julisti uudistusten aikakauden alkaneeksi
1860	Suomi sai oman rahan, markan
1863	Valtiopäivät jälleen koolle, kieliasetus
1865	kunnallinen itsehallinto.
1867	säätykokous
1869	uusi valtiopäiväjärjestys
1872	kielipuolueet vahvistuivat, kahden säädyn vastakkaiset rintamat
1881	Aleksanteri II murhattiin, uusi taantumuskausi alkoi
1881	Aleksanteri III valtaan
1891	Säätytalo valmistui
1894	Nikolai II astui valtaan
1898	Nikolai Bobrikov nimitettiin kenraalikuvernööriksi, venäläistämispolitiikan kausi alkoi
1900	kielimanifesti: venäjä tuli eräiden virastojen kieleksi
1904	Eugen Schauman ampui Bobrikovin, suuri anomus
1905	suurlakko, ensimmäinen sortokausi päättyy
1906	eduskuntauudistus: yksikamarinen eduskunta ja naisille äänioikeus. Äänioikeusikärajaksi 24 vuotta.
1907	ensimmäiset eduskuntavaalit
1917	Venäjällä helmikuun ja lokakuun vallankumoukset
1917	4. joulukuuta Svinhufvud esitti itsenäisyysjulistuksen eduskunnassa
1917	6. joulukuuta itsenäisyysjulistus hyväksyttiin
1918	kansalaissota, valkoisten kenraalina Carl Gustaf Mannerheim. Kuninkaanvaali
1920	Tarton rauha Neuvosto-Venäjän kanssa. Suomi liittyi Kansainliittoon
1922	Ahvenanmaa sai itsehallinnon. Yleinen asevalvollisuus
1919-30	luotiin perusta itsenäisen Suomen lainsäädännölle
1930	1930-luvulla sisäpolitiikassa kuohui. Punamultayhteistyö, keskusta- ja vasemmistopuolueiden yhteistyö alkoi. Kommunistilait 1930 merkitsivät kommunistien toiminnan lakkauttamista. IKL, Isänmaallinen Kansanliike syntyi oikeistoradikaalin lapuanliikkeen toiminnan jatkajaksi.
1931	Eduskuntatalo valmistui
1932	Mäntsälän kapina. Kieltolaki kumottiin
1939	marraskuussa alkoi talvisota ja eduskunta siirtyi Kauhajoelle marras-helmikuuksi
1940	Moskovan rauhansopimus, välirauha
1941-44	jatkosota, ylipäällikkönä marsalkka Mannerheim.
1944	äänioikeusikäraja laski 21 vuoteen
1944	välirauhansopimus, Lapin sota
1945	sotasyyllisyysoikeudenkäynnit
1947	Pariisin rauhansopimus
1948	YYA-sopimus solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä
1954	siirryttiin nelivuotiseen vaalikauteen
1955	Suomi YK:n ja Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi
1956	Porkkalan palautus, yleislakko
1956	Urho Kekkosen pitkä presidenttikausi alkoi
1958	"yöpakkaset"
1961	noottikriisi
1960	1960-luku oli sosiaalisten uudistusten ja hyvinvointivaltion rakentamisen aikaa
1969	äänioikeusikäraja laski 20 vuoteen
1972	äänioikeus myönnettiin 18-vuotiaille
1975	ETYK, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous Helsingissä
1987	mahdollisuus neuvoa-antavaan kansanäänestykseen toteutui
1989	Suomi Euroopan neuvoston jäseneksi
1990	1990-luvun alussa alkoi Suomessa syvä lamakausi
1991	Valiokuntalaitos uudistettiin vastaamaan ministeriöjakoa
1992	YYA-sopimus raukeaa
1995	Suomii liittyy Euroopan unioniin
2000	Maaliskuun 1. päivänä astui voimaan Suomen uusi perustuslaki, joka jaettiin myös joka kotiin

Keskeisiä käsitteitä
Säätyvaltiopäivät	Säätyvaltiopäivät perustuivat neljän säädyn - aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpoikaissääty - yhtäaikaisiin kokouksiin, joita kutsuttiin valtiopäiviksi. Aateliston kokouksiin saivat osallistua aatelissukujen päämiehet. Muissa säädyissä valtiopäiväedustajat valittiin. Säädyt olivat aikansa yhteiskuntaluokkia, joita erioikeudet ja säännökset yhdistivät sisäisesti. Säätyjen ulkopuolelle jäi huomattava osa väestöä.
Hallituskonselji	Suomen suuriruhtinaskunnan hallitus ja ylin tuomioistuin vuosina 1809-1816. Vrt. senaatti, valtioneuvosto.
Senaatti	Suomen suuriruhtinaskunnan hallitus ja ylin tuomioistuin vuosina 1816-1917. Senaatti jakaantui oikeusosastoon ja talousosastoon. Oikeusosaston tilalle tuli 1918 korkein oikeus ja senaatista (senaatin talousosastosta) tuli valtioneuvosto. Vrt. hallituskonselji, valtioneuvosto.
Perustuslaki	Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytännön kulmakivi. Se sisältää säännökset valtion järjestysmuodosta, ylimpien valtioelinten suhteista ja yksilön perusoikeuksista. Mikään muu laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa. Uusi perustuslaki tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000. Sen pohjana on neljä vanhaa perustuslakia, jotka säädettiin itsenäisyyden alkuvuosina.
Hallitusmuoto	Hallitusmuoto oli valtion perusteita koskeva perustuslaki, jossa mm. säädettiin, että Suomi on tasavalta. Hallitusmuodossa todettiin myös valtiovallan kuuluvan kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Valtiopäiväjärjestys	Valtiopäiväjärjestys oli valtiopäivien ja eduskunnan työskentelyn perustana oleva perustuslaki, jossa määriteltiin mm. kansanedustajien lukumäärä, lakiehdotusten käsittelymuodot ja kansanedustajien asema.
Valtiopäivät	Eduskunta kokoontuu valtiopäiville vuosittain eduskunnan päättämänä ajankohtana, minkä jälkeen tasavallan presidentti julistaa valtiopäivät avatuiksi. Valtiopäivät on käytännössä eduskunnan työvuosi, joka jakaantuu kevät- ja syysistuntokauteen.
Valtioneuvosto / hallitus	Valtioneuvosto eli hallitus on pääministerin ja ministerien muodostama yleistä hallitusvaltaa käyttämä toimielin, jonka jäsenet nimittää tasavallan presidentti. Jäsenten on nautittava eduskunnan luottamusta. Valtioneuvostoon kuuluu pääministeri ja enintään 17 ministeriä.
Vaalikausi	Vaalikausi on ajanjakso, jonka vaaleissa valittu eduskunta työskentelee. Vaalikausi jaetaan vuotuisiin valtiopäiviin. Aikaisemmin vaalikausi oli kolme vuotta, nyt neljä vuotta.
Valiokunta	Valiokunta on eduskunnan valmisteleva elin, jossa eri eduskuntaryhmät ovat edustettuina poliittisen voimansa mukaisesti. valiokunta perehtyy hallituksen esitykseen ja muihin asioihin yksityiskohtaisesti ja valmistaa työnsä tuloksen, mietinnön, joka on käsittelyn pohjana eduskunnan täysistuntokäsittelyssä.