Suomalainen puhuttelija

Tämä on ehdottomasti sellaista, mitä jokaisen pitää osata puhutellessaan suomalaista. Oikeasti tästä näkee kielen kehittymisen. Mitä ymmärrät tästä ja miten ilmaisisit fraasit nykyaikaisella kielellä:


Suomalainen Puhuttelija . - Finsk Parlör .



Koto-perästä . Om hemvist .

Mistä olette kotosin ? Hvarifrån är ni hemma ?

Tästä kaupungista . Från denna stad .

Missä asutte ? Hvar bor ni ?

Kirkko-kadun varrella . Vid kyrkogatan .

Kenenkä tykönä siellä ? Hos hvem der ?

Kestikievarissa . Å gästgifveriet .

Kauppias Hentusen talossa . I handelsman Hentun

Onko teillä montakin huonetta ? Huru många rum har ni ?

Sali , kolme kammaria ja kyökki . En sal , tre kamrar och kök .

Onko huoneenne lämpimät ? - kylmät ? Äro edra rum varma ?

En saa valittaa . Jag kan icke klaga .

Kuinka kauan olette niissä asuneet ? Huru länge har ni bott i dem .

Vuoden . Ett år .

- Toista vuotta . - Mer än ett år .

Oletteko täällä syntyneetkin ? Är ni äfven född här ?

En . Olen syntynyt Kokkolassa . Nej . Jag är född i Gamla Carleby .

Tulin tänne viisi-kolmatta vuotta sitten . Jag kom hit för tjugufem år sedan .

Iästä . Om ålder .

Tule tänne , poikaseni . Kom hit , min lil

Hyvää päivää , pikku tyttöseni . God dag , min lill

Mikä nimesi on ? Hvad heter du ?  

Jokos vanhakin olet ? Huru gammal är du ?

Viidennellä . På femte året .

Milloinka täytät viisi vuotta ? När fyller du fem år ?

En oikein tiedä . Jag vet icke rätt .

Luulen jo kohta täyttäväni . Jag tror att jag snar

Onko sisaresi sinua vanhempi ? Är din syster äldre än du ?

On vuotta vanhempi . Jo , ett år äldre .

Jos vielä viisi vuotta saat elää , niin tulet kymmenenvuotiseksi . Om du ännu får lefva fem år , så blir du tio år gammal .

Seitsemän vanhana rupeet koulua käymään . Vid sju års ålder begynner du gå i skola .

Niin rupeenkin . Ja det gör jag .

Orpanani käy jo yhdettätoista . Min kusin går redan på sitt elfte år .

Mutta kuinka vanha isäsi on ? Men huru gammal är din far ?

Hän sanotaan käyvän viidettä kymmentä . Han säges vara öfver fyratio år .

Äitimme on neljän-kymmenen iällä . Vår moder är fyratio år .

Tervehdyksiä . Helsningar .

Hyvää huomenta ! God morgon !

Jumal` antakoon ! ( svar : ) god morgon !

Kuinkas jaksat ? Huru befinne

Hyvin kyllä . Ga

Kuinka isäsi voi ? Huru mår din far ?

Hyvin , Jumalan kiitos ! Väl , Gudskelof !

Onpa iloinen kuulla . Det är ju glädjande att höra .

Hyvää päivää ! God dag !

Hyvää iltaa ( ehtoota ) ! God afton !

Jumal` antakoon ! ( svar : ) God dag ! - God afton !

Äitini käski sanoa terveisiä . Min moder bad helsa .

Paljon kiitoksia ! Stor tack !

Osaatkos tervehtia , lapseni . Kan du helsa m

Terve tultuasi ! - tultuanne . V

En malta viipyä . Jag ger mig icke tid att dröja .

Jätän teidät hyvästi . Jag tager afsked af eder .

Jumalan haltuun ! ( den bortgåendes afsked : ) Adjö !

Jumalan nimeen ! ( svar : ) Adjö !

Jää hyvästi ! - Hyvästi jääkäätte ! - Hyvästi ! ( svar : ) farväl !

Muistakaa jälkiänne ! Glömmen icke bort ( att komma åter ) . 

Sanokaa paljon terveisiä kotianne . Helsen mycket hem .

Koti-olossa . I hem-lifvet .

Joko on aika nousta ? Är tiden inne att uppstiga ? 

Jo kyllä . Kello käy seitsemättä . Ja visst . Klockan går på sju .

Kello kuusi pitää lasten nouseman , että kouluun ehtivät . Klockan sex skola barnen stiga upp , så att de hinna i skola .

Missä vaatteet ovat ? Hvar äro kläderna ?

Tuolilla , akkunan vieressä . På stolen , invid fenstret . 

Pese silmiäsi ja käsiäsi . Tvätta dina ögon och händer . 

Vedä sukat jalkoihin . Drag strumporna på fötterna . 

Kenkäsi ovat lattialla ja pöydällä on lakkisi . Dina skor äro på golfvet , och på bordet är din mössa .

Ota takki naulasta . Tag rocken från spiken .

Päällys-takki ei olekkaan seinässä vaan kaapissa . Öfverrocken är icke på väggen utan i skåpet .

Sinnekkös sen panit eilen ? Var det dit du satte den i går ? 

Nyt olen pukenut ja puhdas . Nu är jag klädd och ren .

Rupeen työhön . Jag börjar arbeta .

Mitä työkseni saan ? Hvad får jag för ett arbete ?

Te`en työtä koko päivän . Jag arbetar hela dagen . 

Aamulla pannaan sängyt kokoon ( peitetään siat ) . Om morgonen bäddas sängarna ihop .

Päivällä liikumme askareissa . Om dagen rör vi oss i hushållsbestyr . 

Yöllä nukkuu koko perhe . Om natten sofver hela familjen . 

Tehkäätte sia ; minun on uni . Bädda sängen ; jag är sömnig . 

Kohta riisun ja menen levolle . Snart klär jag af mig och går till hvila .

Älä herätä lasta ( vauvaa ) ! Väck icke barnet ( lilla barnet ) !

Joko kaikki muut makaavat ? Ligga redan alla andra ?

Jo palkollisetkin panivat ma`ata . Tillochmed tjenstefolket lade sig redan till sängs .

Jumala siunatkoon meitä ! Gud välsigne oss !

Koulussa . I skolan . 

Jokos kauan olet koulua käynyt ? Har du länge gått i skola ?

Mitä siinä luetaan ? Hvad läses der ?

Kaikenlaista , sekä ulkoa että sisältä . Allehanda , såväl utantill som innantill .

Vieläpä kirjoitetaan ja lasketaan lukua . Ännu dertill skrifves det och räknas .

Joka aineessa on eri opettaja . I hvarje ämne är en skild lärare .

Yksi nais-opettaja on aina saapuvilla . En lärarinna är alltid tillstädes . 

Tätä koulua kutsutaan nais-kouluksi eli tyttö-kouluksi . Denna skola kallas fruntimmersskola eller flickskola . 

Onko siinä monta oppilasta ? Finnes der många elever ? 

Kaupungissa on myöskin yli-alkeis-koulu ja lukio . I staden finnes äfven en högre elementar-skola och ett gymnasium . 

Rientäkäämme kouluun , ennenkuin rukous alkaa . Skyndom till skolan , innan bönen börjar .

Onko meillä pitkä läksy ? Hafva vi lång lexa ?

Neljä sivua eli kaksi lehteä . Fyra sidor eller två blad . 

Osaatkos läksysi ? Kan du din lexa ? 

Ole ahkera , niin saat kiitosta . Var flitig , så får du beröm .

Laiska ja huolimaton saa toria . Den lata och försumliga får bannor . 

Muutamat kyllä lukevat , mutta eivät kuitenkaan opi . Några läser nog , men lära sig likväl icke .

Harvalla niin kankea käsitys on . Få hafva en så trög fattning . 

Vallattomia opettaja rankaisee . De ostyriga straffar lärarn .

Pahan tapaiset erotetaan koulusta . De vanartiga skiljas från skolan .

Niistä on vanhemmille paljon muretta . Af dem hafva föräldrarna mycken sorg .

Huomenna on meillä lomaa . I morgon hafva vi lof . 

Silloin saamme leikitellä . Då få vi leka .

Koulussa täytyy olla alallansa . I skolan måst man sitta på sin plats . 

Hiljaa , hiljaa ! Sakta , sakta ! 

Ole tarkka ! Var uppmärksam ! 

Kirkossa . I Kyrkan . 

Huomenna on pyhä ; silloin menemme kirkkoon . I morgon är helgedag ; då gå vi i kyrkan .

Kuka saarnaa , provastiko vai hänen apulaisensa ? Hvem predikar , prosten eller hans adjunkt ?

Viime sunnuntaina saarnasi kappalainen . Sista söndags predikade kapellanen .

Jo soitetaan yhteen . Nu sker sammanringningen .

Menemme istumaan kuoriin . Vi gå att sätta oss i koret .

Huomen-virsi on veisattu ja pappi on alttarilla . Morgon-psalmen är sjungen och presten är för altaret .

Luetaan synnin-tunnustus . Syndabekännelsen läses . 

Löydätkös oikean virren ? Hittar du den rätta psalmen ? 

Aljetaan kuudennestä värsystä . Det begynnes med sjette versen . 

Nuori opistolainen on saarnassa . En ung student predikar . 

Saarnan jälkeen tulee rukoukset . Efter predikan komma bönerna . 

Mikä on tämän päivän evankeliumi ? Hvad är dagens evangelium ?

Lopuksi rukoillaan Isä-meitä ja siunaus . Till slut bedjes Herrans bön och välsignelsen .

Jo kohta Jumalan-palvelus loppuu . Snart är Gudstjensten slut .

Vielä messutaan Halleluija . Ännu messas det Halleluja . 

Onko useinkin suomalainen kirkon-meno ? Hålles det ofta finsk gudstjenst ?

Vähintäin Jouluna , Pääsiäisnä ja Helluntaina . Åtminstone om Jul , Påsk och Pingst .

Onko tässä kirkossa urkuja ? Finnes det orgel i denna kyrka ?

Urut saadaan vasta Juhannuksena . Orgeln fås först om Midsommardagen .

Meillä on varsin hyvä lukkari . Vi hafva en mycket god klockare .

Suntiokin ( unilukkarikin ) osaa veisata . Äfven kyrkoväcktarn kan sjunga . 

Aiasta . Om tiden .

Mikä vuosiluku nyt on ? Hvilket årtal hafva vi ?

Tuhannen kahdeksan-sataa viisi-kymmentä ja yhdeksän . Ett-tusen åttahundra femtio nio .

Luettele kuukaudet vuodessa . Uppräkna månaderna i året . 

Tammikuu , Helmikuu , Maaliskuu ; Huhtikuu , Toukokuu ja Kesäkuu . Januari , Februari , Mars ; - April , Maj och Juni . 

Silloin on kesä . Då är det sommar .

Heinäkuu , Elokuu , Syyskuu ; - Lokakuu , Marraskuu ja Joulukuu . Juli , Augusti , September ; - Oktober , November , och December .

Silloin on Talvi . Då är det vinter .

Viikossa on seitsemän päivää . I veckan är sju dagar .

Nimittäin : Sunnuntai , Maanantai , Tiistai , Keskiviikko , Tuorstai , Perjantai , Lauantai . Nemligen : Söndag , Måndag , Tisdag , Onsdag , Thorsdag , Fredag , Lördag . 

Yksi päivä ja yksi yö kutsutaan vuorokaudeksi . En dag och en natt kallas ett dygn .

Joko kello paljokin on ? Huru mycket är klockan ?

Kello on puolivälissä kuusi . Klockan är half sex .

Kello on kymmenen minuuttia vailla viisi . Klockan felas tio minuter i fem . 

Kello on lyönyt kahdeksan . Klockan har slagit åtta .

Kello on viisi minuuttia yli yhden . Klockan är fem minuter öfver ett .

Kello kaksitoista on puolipäivän aika . Klockan 12 är middagstid .

Syksyllä ja talvella on pitkät aamu-puhteet . Om hösten och vintern är det långa morgon-skymningar .

Keväällä päivät pitenee . Om våren blir dagarne längre .

Aamu-päivällä on näköisempi kuin ehtoopäivällä . På förmiddagen är det ljusare än på eftermiddagen

Syödessä . Vid ätandet .

Onko Teidän nälkä ? Är ni hungrig ? 

Minun on jano . Jag är törstig .

Istukaamme ruualle . Sättom oss till bords .

Siunataan ruoka . Läsom bordsbön .

Eines ( suurus ) on valmis . Frukosten är färdig .

Otatteko voi-leivän ? Tar ni en smörgås ?

Suotteko mateen-mätiä ? Behagar ni lak-rom ?

Syöttekö maitoa vai kuori-piimää ? Äter ni söt-mjölk eller filbunke ?

Tahdotteko rievää leipää vai hapainta ? Vill ni hafva kärft bröd eller surt ?

Joko saa lautaset muuttaa ? Får man ömsa tallrikar ? 

Mitä saamme päivälliseksi ? Hvad få vi till middag ? 

Liha-soppaa ja linnun-paistia perunain kanssa . Köttsoppa och fågelstek med potatis .

Eikö muuta ? Ingenting vidare ?

Ruuan-päälliseksi tarjotaan omenoita ja marja-hilloa . Till desert bjudes äpplen och bär-sylt .

Söisin mielelläni jauho-puuroa voin kanssa . Jag skulle gerna äta mjölgröt med smör .

Ettekö juo viiniä ? Dricker ni icke vin ?

Memmi on mieli-ruokani . Memma är min älsklingsrätt .

Montako laija valmistetaan ehtoolliseksi ? Huru många rätter lagas till qvällsvard ? 

Teetä juotuani en jaksa syödä ehtoollista . Då jag druckit thé , förmår jag icke äta qvällsvard .

Väli-palaksi annettiin lapsille juustoa ja kakkoa . Till mellanmål gafs åt barnen ost och kaka .

Jokos olet ravittu ( täysi ) ? Är du mätt ?

Jo söin tarpeeni . Jag åt redan så mycket jag hade behof av .

Kyökissä . I köket .

Joko takassa on valkeata ? Är det eld i spiseln ?

Pane vettä päälle ( kiehumaan ) . Lägg vatten att koka . 

Joko vesi kohta kiehuu ? Kokar vattnet snart ? 

Mitä keitetään ? Hvad ( skall ) kokas ?

Höystötän turkin-papuja . Jag stufvar turkiska bönor .

Ensin täytyy niitä lyöpätä . Först måste man förvälla dem . 

Palko-herneitä en koskaan lyöppää . Ärt-skidor förväller jag aldrig . 

Nosta pata tulelta . Lyfta grytan från elden . 

Pane pannu tulelle . Lägg pannan på elden . 

Laske munat kiehuvaan veteen . Lägg äggen i det sjudande vattnet .

Joko perunat kypsyvät . Blifva potäterna redan gara ?

Kalat eivät ole vielä kypsiä . Fisken är ännu icke gar .

Liemi on liian vetelä . Spadet är altför tunnt . 

Sitä täytyy suurustaa nisu-jauhoilla . Man måste afreda det med hvetemjöl . 

Osaatkos laittaa sianlihan-hyydettä ? Kan du laga gris-aladaube ?

Pane uuni lämpiämään . Elda ugnen . 

Aion leipoa nisuleipää . Jag ämnar baka hvetebröd .

Taikina on jo sotkettuna . Degen är redan knådad .

Muistitkos panna käytettä ? Kom du i håg att lägga jäst ? . 

Kakot eivät tahdo nousta . Kakorna vilja ej gäsa .

Älä laske niitä paljaalle arinalle , vaan pellien päälle . Lägg dem icke på bara ugnsbottnen , utan på spjell 

Pelkään että uuni on vaisu . Jag fruktar att ugnen är för sval .

Etkös pannut kylläksi puita ? Satte du icke tillräckligt ved ?

Jo kakot ovat kypsyneet . Nu äro kakorna gräddade .

Ovatko liki-laskuisia ? Äro de stålbakade ? 

Viruta kattila . Skölj Kitteln .

Pane kaikki kalut paikoilleen . Lägg alla saker på sin plats .

Tuo kruukulla sahtia , - kaljaa . Hämta med krukan svagdricka , - spisöl .

Onko vettä korvossa , - sangossa ? Finnes det vatten i sån , - ämbaret ? 

Torilla . På torget .

Onko väkeä torilla ? Finns det folk på torget ?

Onko siellä maa-tavaroita ? Finnes där landtmanna-varor ?

Mitä on myytävänä ? Hvad finnes att sälja ? 

Voita ja tuoretta lihaa . Smör och färsk kött . 

Mitä leiviskä maksaa ? Hvad kostar pundet ? 

Mitä pyydetään naulalta ? Hvad begäres för marken ?

Mitä tästä reidestä tahdotte ? Hvad vill ni hafva för detta lår- stycke ? 

Rupla leiviskältä . En rubel pundet .

Se on aivan kallista ( tyyristä ) . Det är alltför dyrt . 

Ettekö alenna ? Prutar ni icke ?

Ei sovi minun alentaa . Jag kan icke pruta . 

Lapa on helpompi . Bogen är billigare . 

Se on varsin helppoa . Det är ganska billigt .

Onko teillä takasin antaa ? Har ni att ge tillbaka ?

Minulla ei ole pientä rahaa . Jag har icke smått mynt .

Maksan koko kappaleesta ruplan . Jag betalar en rubel för hela stycket . 

Mitä voinne painaa ? Hvad väger edert smör ? 

Oletteko sen punninneet ? Har ni vägt det ?

Kotona punnitsin . Hemma vägde jag .

Silloin painoi puolen kuudetta naulaa . Då vägde det half sjette skålpund .

Lienee matkalla markiintunut . Det torde hafva torkat ihop på vägen .

Tässä tarjotaan vasikan-lihaa . Här bjudes ut kalfkött . 

Lampaan lihasta on puute . På får-kött är brist .

Myyttekö rukiita ? Säljer ni råg ? 

Jo möin kaikki tyyni . Jag sålde redan alltsamman .

Tarvitaanko puoloja ? Behöfs det lingon ? 

Mitä hintaa otatte kapalta ? Hvad pris tager ni för kappen ?

En tarvitse enää marjoja . Jag behöfver icke mera bär . 

Ostin kaikki tarpeeni markkinoilla . Jag köpte alla mina behof på marknaden .

Kauppa-puodissa . I handels-boden .

Onko nisujauhoja , suoloja , sokuria , kahvia , pippuria ? Finnes det hvetemjöl , salt , socker , kaffe , peppar ? 

Sokurit ovat loppuneet . Sockret har blifvit slut .

Kahvin hinta on noussut . Kaffet har stigit i pris . 

Suolat ovat tyyristyneet . Saltet har blifvit dyrare .

Tahtoisin karkeampia suoloja . Jag skulle önska gröfvre salt . 

Millaisiä verkoja teillä on ? Hurudana kläden har ni ?

Minä en osta Venäjän verkoja . Jag köper icke ryska kläden .

Tarvitsisin mustaa silkki-kangasta . Jag skulle behöfva svart sidentyg . 

Sitä meillä ei ole . Sådant hafva vi icke . 

Ettekö ota sinistä tai viheriää ? Tar ni icke blott eller grönt ?

Mitä kyynärältä otetaan ? Hvad tages för alnen ? 

Totta teillä on silkki-neuletta ? Ni har väl silkestråd ?

On kyllä - Onpa niinkin . Ja visst .

Mitä puunvilla-langat maksaa ? Hvad kostar bomullsgarnet .

En ota mitään velaksi . Jag tager ingenting på kredit .

Maksan selvällä rahalla . Jag betalar med reda penningar .

Tahdon katsoa toisesta puodista . Jag vill se efter i en annan bod .

Ette mistään saa parempaa tavaraa . Ni får ingenstädes bättre vara .

Ostakaatte joululahjoja lapsille . Köpen julklapper åt barnen .

Täällä on iso joukko paijoja . Här finnes en hel hop leksaker .

Ne ovat mielestäni liian helstoja . De äro , tycker jag , alltför svaga .

Tuolla hyllyllä on rautainen hevonen . Derpå hyllan är en häst af jern .

Se ei ole myytävänä . Den är icke till salu .

Vai ette myy sitä ! Så att ni icke säljer den !

Voitteko särkeä ( rikkoa ) markan ? Kan ni vexla en markka ?

Voin kyllä , jos ostatte jotakin . Ja visst , i fall ni köper någonting .

Pyydän näytteen tuosta punaisesta kankaasta . Jag begär ett prof af detder röda tyget .

Maa-matkalla . På resa till lands .

Mihinkä olette menossa ? Hvart ären I på färd ?

Mihinkä matka pitää ? Hvart gäller resan ?

Helsinkiin ja siitä Porvoosen . Till Helsingfors och derifrån till Borgå .

Aion kulkea maata myöden . Jag ämnar färdas till lands .

Omallako hevosella vai kyydillä ? Med egen häst eller med skjuts ?

Kuljen jalkasin , laukku selässä , keppi kädessä . Jag färdas till fots med rensel på ryggen och käpp i handen .

Jos väsyn , otan kyyti-hevosta . Om jag blir trött , tar jag skjutshäst .

Ei ole sinulla kääsiä eikä vaunuja . Du har hvarken schäs eller vagn .

Olen tottunut kyyti-rattailla istumaan . Jag är van att sitta på skjutskärra .

Missä on keskievari ? Hvar finnes gästgifveriet ?

Se on kylän toisessa päässä . Det är i andra ändan af byn .

Onko hevosta ? Finnes det häst ?

Kaikki hevoset ovat metsässä . Alla hästarne äro i skogen .

Miks' ette pidä hevosianne tallissa tai ha'assa . Hvarföre håller ni icke edra hästar i stallet eller i hagen ?

Täällä kulkee niin harvoin matkustavaisia . Här färdas så sällan resande .

Pankaa hevonen valjaisiin ( aseisiin ) . Spänn hästen före .

Silat ( kranat ) ovat rikki . Seldonen äro söndriga .

Nosta kapsekki rekeen . Lyfta kapsäcken i släden .

Onko piiskaa ( ruoskaa ) ? Finnes det piske ?

Ajakaa hiljaa . Kören sakta .

Ajamme juosten . Vi köra i språng .

Maksoitteko kyyti-rahan ? Betalte ni skjutspenningen ?

Ette panneet nimeänne päivä-kirjaan . Ni skref icke ert namn i dagboken .

Tiellä . På vägen .

Kuinka pitkä tämä väli on ? Huru långt är detta håll ?

Kaksitoista ( uutta ) virstaa . Tolf ( nya ) verst .

Meillä on peninkulma jälillä . Vi hafva en mil qvar .

Tuossa on kymmenes virstan tolppa . Det är tionde verststolpen .

Kohta tulee tien-haara . Snart kommer en väga-gren .

Siinä seisoo tien osoittaja . Der står en väg-visare .

Tulee vaunut vastaamme . Det kommer en vagn emot oss .

Väistäkäämme vähäsen . Låtom oss köra litet ur vägen .

Aja syrjälle . Kör åt sidan .

Älä kaada meitä ojaan . Vinka oss icke i diket .

Kääsit kaatuvat . Schäsen går omkull .

Anna tänne ohjakset . Gif hit tyglarne .

Aja taitavasti ahteessa . Kör vackert i backen .

Jaksaako hevosesi ylös ahdetta . Orkar din häst uppför backen .

Onhan se isompiakin kuormia vetänyt . Visst har den dragit tillochmed större lass .

Mutta jos lykkää ta'a-päin . Men om den skjuter bakut .

Lyökäätte piiskalla selkään . Slån med pisken på ryggen .

Ruuna potkii . Vallacken sparkar ( har för sed att sparka ) .

Jo se kerran potkaisi . Den gaf redan en gång en spark .

Onko se vikuri ? Är den istadig ?

Varsa pudistaa päitset päästä . Fålen skakar hufvudlaget af sig .

Tammasi on vallan hiessä . Ditt stod är aldeles svettigt .

Pian tulemme perille . Snart komma vi fram .

Ajakaamme kilpaa . Låtom oss köra i kapp.

Ilmasta . Om väderleken .

Tuleeko huomenna pouta vai sade ? Blir det i morgon upphålls väder eller regn ?

Ilmapuntari ennustaa sadetta . Barometern förebådar regn .

Aamu-rusko tietää pahaa säätä . Morgonrodnad betyder fult väder .

Tulee varmaankin ukkonen ; sillä ilma on niin helteinen . Det blir helt säkert åska ; ty luften är så qvalmig .

Ukkonen jyrisee . Åskan bullrar .

Salamat leimahtelevat . Blixtarna ljunga .

Sataa vettä kaatamalla . Det häll-regnar .

Sataa rakeita . Det haglar .

Eilen satoi lunta . I går snöade det .

Lumi peittää maan . Snön betäcker marken .

Lumi on sulanut vedeksi . Snön har smält till vatten .

Nyt on kirkas päivä-paiste . Nu är det klart solsken .

Päivä paistaa lämpimästi . Solen skiner varmt .

Toissa-päivänä oli pilvi-pouta . I förrgår var det mulet utan regn .

Taivas on pilvessä . Himmelen är mulen .

Taivas on selkeä . Himmelen är klar .

Alkaa vähän vettä vihmoa . Det begynner litet dugga .

On aika pyry ( tuisku ) . Det är ett duktigt yrväder .

Ilma selkenee , pilvet pakenevat . Luften klarnar , molnen fly .

Aurinko tulee näkyviin . Solen blir synlig .

Kuu nousee . Månen går upp .

Kuuman päivän perästä tuli ihana vilpöinen yö . Efter en het dag kom en ljuf sval natt .

Tuuli on lakannut . Blåsten har upphört .

Ilman-suunnat ovat : Väderstrecken äro :

Pohja ( pohjoinen ) , etelä , itä , ja länsi . Norr , söder , öster och vester .

Väli-suunnat ovat : Mellan-strecken äro :

Koillinen , kaakko , louna ja luode . Nord-ost , syd-ost , syd-vest och nordvest .

Kävellessä . Under spatserandet .

Tule kanssani kävelemään . Kom med mig att spatsera .

Mieleni tekee ihastella Jumalan luontoa . Jag har lust att njuta af Guds natur .

Käykäämme vuoren kukkulalle ; siellä on niin ihana näkö-ala . Låtom oss gå till bergstoppen ; der är så härlig utsigt .

Sieltä näemme sintyviä selkiä luotoinensa salminensa . Derifrån se vi blånande fjärdar med holmar och sund .

Käki kukkuu ja leivonen lirittää . Göken galar och lärkan drillar .

Vaahteran latvassa istuu satakieli ( ilo-lintu ) laulamassa . I lönnens topp sitter näktergalen och sjunger .

Varpuset ja pääskyset lentelevät . Sparfvar och svalor flyga omkring .

Kasi on vielä ruohossa . Daggen är ännu i gräset .

- Ruohossa on kasta . - Det är dagg i gräset .

Kastun jaloistani . Jag blir våt om fötterna .

Tuomen kukkaset ovat puhjenneet . Hägg-blommorna hafva spruckit ut .

Kas , tuolla on vilukukka kinoksen ääressä . Se , der är en blå- sippa invid snödrifvan .

Vuohen-kukkia olen jo löytänyt useita . Hvit-sippor har jag redan hittat många .

Oletkos nähnyt kypsiä marjoja ? Har du sett mogna bär ?

Mansikat ovat kypsiä , mutta mustikat ovat vielä raakiloina . Smultronen , äro mogna , men blåbären äro ännu i kart .

En jaksa enää kävellä ; minun on hiki . Jag orkar ej mera gå ; jag är svettig .

Levätkäämme vähän aikaa siimeksessä . Låt oss hvila en stund i skuggan .

Pääni on vallan hiessä . Mitt hufvud är alldeles svettigt .

Juo' vettä lähteestä . Drick vatten ur källan .

Palatkaamme kotia , ennenkuin aurinko menee maillensa . Återvändom hem , innan solen sjunker .

Käykäämme hiljaa ett'ei väsytä . Låt oss gå sakta , så att vi icke tröttna .

Käyt liian lujaa . Du går för fort ( hårt ) .

Jos näin vitkallisesti liikutaan , emme pääse tänään perille . Om vi röra oss så här långsamt , hinna vi ej fram i dag .

Astu ravakasti vain . Stig friskt ( raskt ) på .

Miks' et ottanut keppiä . Hvarföre tog du icke käpp .

Minulla on sateen-varjo . Jag har paraply .

Maanviljelyksestä . Om landtbruk .

Maamies kyntää peltoansa . Landtmannen plöjer sin åker .

Talonpojan vaimo on ojaa luomassa . Bondens hustru gräfver dike .

Lapsi seisoo pellon pyörtäneellä . Barnet står på åker-renen .

Aura tekee syviä vakoja . Plogen gör djupa fåror .

Vakoihin kylvetään rukiita . I fårorna sås råg .

Tähän sarkaan kylvän kauroja . Denna teg besår jag med hafra .

Tämän maan avaruus on kaksi tynnyrinalaa . Vidden av denna mark är två tunneland .

Kaski-maahan aion kylvää nauriin siemeniä . I svedje-landet ämnar jag utså rofve-frö .

Nämä siemenet eivät idä . Detta utsäde gror icke .

Oraat näyttävät koreilta . Brodden ser vacker ut .

Laiho on laossa , - on mennyt lakoon . Säden ligger - har lagt sig .

Ruis on tähässä ( tähkä-päässä ) . Rågen är i ax .

Ruis hetii . Rågen blommar .

Vilja tuleentuu . Säden mognar .

Jyviä tulee vähän , mutta ristoja taitaa tulla kylliksi . Spannmål blir det litet , men ärter torde det blifva tillräckligt .

Saan paljon olkia tänä vuonna . Jag får mycket halm i år .

Joko nisut leikataan . Skär man ( skördar man ) redan hvetet .

Työmies seisoo , sirppi kädessä . Arbetarn står med skäran i handen .

Kykeet ajetaan riiheen . Skylarna köras i rian .

Elon-aika on iloinen aika . Skörde-tiden är en glad tid .

Mutta jos halla loukkaa . Men om frosten skadar .

Heinät tehtiin menneellä viikolla . Höet bergades förledne vecka .

Kävitkös sinäkin heinässä ? Var äfven du att bärga hö .

Olin minäkin haravoimassa . Visst var äfven jag och räfsade .

En osaa vikatetta käyttää . Jag kan icke föra lie .

Mutta haravalla te'en mitä voin ; muut niittäkööt . Men med räfsan gör jag hvad jag kan ; andra må slå ned höet .

Illan tullessa ja työn loputtua , tanssasimme niitulla . Då qvällen kom och arbetet blifvit slut , dansade vi på ängen .

Karjanhoidosta . Om Boskaps-skötseln

Montako lehmää on karjassanne ? Huru många kor utgör er boskap .

Minulla on viisi-toista lypsylehmää . Jag har femton mjölkande kor .

Jokainen lypsää neljä kannua päiväänsä . Hvarje ko mjölkar fyra kannor hvar dag .

Lienevät hyvin ruokitut . De lära vara väl födda .

Musta lehmä on ehtynyt . Den svarta kon har sinat .

Tämä kirjava lehmä on herunut . Denna brokiga ko har ökat sin mjölk .

Myyttekö maitoa vai te'ette voita ? Säljer ni mjölk eller gör ni smör ?

Maidosta maksetaan kaksineljättä penniä kannulta . För mjölken betalas trettiotvå penni kannan .

Voin hinta on 70 penniä naulalta . Smör-priset är 70 penni marken .

Maidon kauppa on melkein edullisempi . Mjölk-handeln är nästan fördelaktigare .

Mutta kirnutessani jää minulle piimä ja kirnu-piimä . Men då jag tjärnar , har jag i behåll surmjölken och tjärn-mjölken .

Vanhin karja-piika kirnuaa . Älsta dejan ( ladugårdspigan ) tjärnar .

Juuston-teko ei ole onnistunut . Ostberedningen har ej lyckats .

Vika on juoksuttimessa . Felet ligger i löpet .

Hera kelpaa vasikoille syöttää . Vasslan duger att mata åt kalfvarna .

Päästä lehmät navetosta . Släpp kona ur fähuset .

Missä on paimen ? Hvar är herden ?

Ei ole paimenta : ; karja pääsee niitulle , missä on hyvät aidat . Det finnes ingen herde ; boskapen får gå på ängen , hvarest äro goda gärdesgårdar .

Laidun on hyvä . Betesmarken är god .

Päästä lampaatkin laitumelle . Släpp också fåren på bete .

Onko sinulla lampuria ? Har du någon får-herde .

Pieni karitsa jätetään kotia . Det lilla lammet lemnas hem .

Siat ja porsaat ajetaan läättiin . Svin och grisar drifvas i svinstian .

Kukko kanoinensa menee kanakoppiin yöksi . Tuppen med sina hönor går till natten i hönshuset .

Tammalla ajetaan , mutta varsa on kotona . Det köres med stodet , men fålen är hemma .

Oris on tallissa ; vie heiniä oriille . Hingsten är i stallet ; för hö åt hingsten .

Aja sika pois kryytimaasta . Drif svinet ut ur kryddgården .

Paimenet soittavat torvillansa . Herdarna spela på sina lurar .

Metsästäminen ja kalastaminen . Jagt och fiske .

Ota pyssy olallesi , niin lähdemme linnustamaan . Tag bössan på axeln , så bege vi oss att jaga fågel .

Onko pyssysi ladattu ? Är din bössa laddad ?

Hana on viritetty ; kohta laukenee . Hanen är spänd ; nu brinner skottet af .

Poika laukaisi pyssynsä varomattomasti . Gossen afsköt sin bössa oförsigtigt .

Kaksi haulia lensi toverin poskeen . Tvenne hagel gingo i kamratens kind .

Pyssy ei laukene ; kruuti on kastunut . Skottet brinner ej af ; krutet har blifvit fuktigt .

Pyssy ei ole ladattu ; lataa se . Bössan är oladdad ; ladda den .

Ammu tuota joutsenta ! - suorsaa . Skjut på den där svanen ! - anden .

Varekset ja harakat eivät päästä mailleen . Kråkorna och skatorna släppa icke på skotthåll .

Ketut pyydetään raudoilla . Räfvarna fångas med räf-sax .

Olen virittänyt pauloja ( ansoja ) jäneksille . Jag har satt ut snaror för harar .

Kalaanko lähdette ? Är det för att fiska , som I begifver eder .

Menemme ongelle . Vi begifva oss att meta .

Ahvenet kutevat tätä aikaa . Abborrarna leka vid denna tid .

Veneenne vuotaa pahasti . Er båt läker mycket .

Onkenne on kovin huono . Er metkrok är mycket dålig .

Tässä olen istunut koko aamun onkimassa . Här har jag suttit hela morgonen och metat .

En ole saanut veri-päätä . Jag har icke fått ett enda lif .

Sain seitsemän salkkia ( salakkaa ) . Jag fick sju löjor .

Särjet eivät tartu onkeeni . Mörtarna fastna ej på min krok .

Mitä sulla on syötiksi ? Hvad har du till bete ?

Matoja ja kärpäsiä . Maskar och flugor .

Talon-väki meni nuotalle . Gårdsfolket gick att draga not .

Suuri lohi tuli nuottaan . En stor lax kom i noten .

Verkoilla ei saatu mitään . Med näten ficks ingenting .

Pesä-verkoilla pyydetään silakoita . Med skötar fångas strömming .

Laske verkkosi kari-paikoille . Lägg ut dina nät på grundställen .

Kala on maukkaampi ruoka kuin lintu . Fisk är en smakligare mat än fågel .

Kuha on kaloista ma'ukkain . Gösen är smakligast bland fisk .

Meri-matkalla ( Vesi-matkalla ) . På Sjö-resa .

Aion lähteä meritse Viroon . Jag ämnar begifva mig sjövägen till Estland .

Laiva on ankkurissa . Fartyget ligger för ankar .

Höyrylaiva lähtee huomenna Helsingistä . Ångfartyget reser i morgon från Helsingfors .

Kaksi purje-laivaa tuli eilen satamaamme . Tvenne segelfartyg kommo i går till vår hamn .

Kolmas oli mennyt karille ja uponnut . Den tredje hade stött på grund och sjunkit .

Purjehdimme Ahvenan saaristosta Juutin-raumalle . Vi segla från Åländska skärgården till Öresund .

Tällä kerralla on paljon kulkevaisia . På denna tur är en stor mängd passagerare .

Onko sinulla kannen-alaista siaa ? Har du under-däcks plats ?

Pidemmällä matkalla ei auta kannen päällä oleksia yhtenään . På en längre färd går det icke an , att utan afbrott vistas ofvan däck .

Kävelen laivan-kannella . Jag vandrar på däck .

Aluksemme lähtee maalta . Vår farkost sätter ut från land .

Pane höyry-kone käymään . Sätt ångmaschinen i gång .

Levitä kaikki purjeet . Spänn ut alla segel .

Nostakaamme Suomen lippu . Hissom finsk flagg .

Mastonpäässä on sininen viiri . I mast-toppen är en blå flöjel .

Tuosta kaukaa näkyy tuli-torni . Der borta synes en fyrbåk .

Myrsky on rikkonut perä-melan . Stormen har söndrat rodret .

Koko perä on saanut vikaa . Hela aktern har fått fel .

Keulassa on vuotu . Fören har en läcka .

Kaikki nais-väki tuli meritautiin . Alla fruntimmer blefvo sjösjuka .

Satamaan tullessa ammutaan tykillä tervehdystä . Då man kommer til hamn , skjutes salut med kanon .

Linna ja sota-laivasto vastaa tervehdykseen . Fästningen och krigsflottan besvara saluten .

Ravinto-paikassa . På Värdshuset .

Saako täällä huonetta ? Får man rum här ?

On täällä avara ja siisti huone toisessa kerrassa , jos suotte . Här finnes ett rymligt och snyggt rum i andra våningen , om ni behagar .

Nämä portaat ovat raskaat käydä , asuisin mielellämmin alisessa kerrassa . Dessa trappor äro besvärliga ; jag skulle hellre bo i nedre våningen .

Millä ajalla täällä päivällistä syödään . Hvilken tid ätes här middag ?

Kello yhden ja kahden välillä . Mellan klockan ett och två .

Poika hoi ! tuo minulle sikarri . Gosse hör hit ! hemta mig en cigarr .

Entä tuli-tikkuja ? Än tändstickor då ?

Tuolla on kaaso-liekki , jos suotte . Der finnes gas-låga , om ni behagar .

Toimittakaa kynttilöitä huoneeseni . Anskaffen ljus i mitt rum .

Joko sanoma-lehdet ovat tulleet ? Hafva tidningarna redan anländt ?

Mitä uutisia on sanomissa ? Hvad nyheter finnes på tidningarna ?

Suomettaressa puhutaan raha-pulasta . På Suometar talas om penning-krisen .

Onko juoksu-poikaa , joka menisi asioitani ? Finnes det någon spring-pojke , som kunde gå på ärender för mig ?

Jos olet vilkas , saat vaivan-näkijäisiä ( juoma-rahaa ) . Om du är flink , får du drickspenningar .

Vie tämä kirje postiin . För detta bref på posten .

Kuulusta , onko minulle kirjettä tullut . Hör åt , om det kommit bref till mig .

Joudu , joudu , ja tule pian takasin . Skynda , skynda , och kom snart åter .

Muutan täältä pois huomenna . Jag flyttar bort härifrån i morgon .

Kuka kantaa kaluni ? Hvem bär mina saker ?

Pyydä isännältä velka-lukuni . Begär af värden min räkning .

Hinta on ylöllinen , mutta minä en viitsi tinkiä . Priset är öfverdrifvet , men jag bryr mig icke om att pruta

Tässä kaupungissa on paljon kerjäläisiä . I denna stad finnes mycket tiggare .

Herra kulta antakaa pikkuinen raha . Kära herra , gif mig en liten penning .

Etkös häpeä kerjätä ; oletpa juovuksissa . Skäms du icke att tigga ; du är ju drucken .

Kerjäät pahemmin kuin mustalainen . Du tigger värre än en tattare .

Tuossa on sulle kymmenen penniä . Der har du tio penni .

Kraatarin kanssa . Med skräddaren .

Tarvitsisin mustan takin ja housu-parin . Jag askulle behöfva en svart rock och ett par byxor .

Voinko Teitä palvella ? saanko ehkä ottaa mitan ? Kan jag tjena Er ? får jag måhända taga mått ?

Paljonko verkaa menee housuiksi ? Huru mycket kläde åtgår till byxor ?

Olette pitkä ja varrelta vahva ; taitaa mennä puolen viidettä kyynärää . Ni är lång , och tjock om lifvet ; det torde åtgå fyra och en half ( half femte ) aln .

Tehdäänkö leveät lahkeet ? Skola byxbenen göras vida ?

Tehkäätte niinkuin tapa on . Gören efter modet .

Takin hiat tahdon hyvin avaroiksi . Rock-ärmarna önskar jag ganska vida .

Ettekö liiviä tahdo ? Önskar ni icke väst ?

Minulla on liiviä koko tusina . Jag har västar ett helt dussin .

Milloinka nämä vaatteet tulee valmiiksi ? När blir dessa kläder färdiga ?

Viikon päästä ne saatte . Efter en vecka får I dem .

Voinko siihen luottaa ? Kan jag lita derpå ?

Pidän aina lupauksiani . Jag håller alltid mina löften .

Etten sitten ole oikein oppineet kraatarin virkaa . Då har ni icke rigtigt lärt skräddare-yrket .

Tässä ovat vaatteenne . Här äro edra kläder .

Koettakaamme , kuinka istuvat . Låt oss försöka huru de sitta .

Antakaa , minä väden [ ! ] takin yllenne . Tillåt mig att draga rocken uppå er .

Älkää nähkö vaivaa . Gör er icke besvär .

Hiat ovat liian ahtaat . Armarna äro för trånga .

Takin liivi on liian lyhyt . Rocklifvet är för korrt .

Lyö ryppyjä hartioiden välillä . Det slår skrynklor mellan skullrorna .

Katsokaa peiliin ; takki sopii Teille erinomaisesti . Se er i spegeln ; rocken passar er utmärkt väl .

Teikäläisten ei ole tapa laittaa omaa työtänsä . Män af ert fack pläga icke nedsätta sitt eget arbete .

Voin teille vakuuttaa , ei ole moittimisen siaa . Jag kan försäkra er , här finnes ingentig att klandra .

Pyydän nöyrästi , että pidätte minun muistossa , jos toisten vaatteita tarvitsette . Jag ber ödmjukast , att ni har mig i åtanka , om ni framledes behöfver kläder .

Suutarin kanssa . Med Skomakaren .

Kuka koputtaa ovea ? Hvem klappar på dörren ?

Astukaa sisään . Stig in .

Asuuko herra P. tässä ? Bor herr P. här .

OIkein arvasitte ; mikä asiana ? Rätt gissadt ; hvad har ni för ärende ?

Tuon saappaat , jotka ovat tilatut . Jag hemtar de stöflar , som äro beställda .

Joko vihdoinkin ! Nå äntligen !

Tehkää hyvin , koetelkaa niitä . Var god och försök dem .

Antakaa minun auttaa . Låt mig hjelpa .

Älkää nähkö vaivaa . Besvära er icke .

Nämä sopivat hyvin . Dessa passa väl .

Oikea-puolinen saapas ahdistaa . Högra stöfveln tränger .

Peukalo-varpaassa ( isossa varpaassa ) on paha känsä . På stortån finnes en elak liktorn .

Vasen-puolinen jalka ei ole arka . Venstra foten är icke öm .

Olette pannut huonoa nahkaa anturoiksi . Ni har satt dåligt läder till sulor .

Olisin tahtonut vasikan-nahkaiset kaudot . Jag skulle hafva önskat kalf-skins-öfverläder .

Myyttekö kiilto-voidetta ? Säljer ni blank-smörja ? [Puhuttel1860-31]

Nyt tahtoisin te'ettää parin kalossia . Nu skulle jag vilja låta göra ett par galoscher .

Ettekö ennemmin te'etä päällys-saappaita . Låter ni icke hellre göra öfverstöflor ?

Vaimoni ja tyttäreni tarvitsevat kenkiä . Min hustru och min dotter behöfva skor .

Älkäätte tehkä aivan suuria korkoja . Gör icke alltför höga klackar .

Milloinka tulevat valmiiksi ? När blifva de färdiga .

Loppu-viikolla . I slutet af veckan .

Saa nähdä , että sananne pidätte . Får se , att i hållen ord .

Lääkärin kanssa . Med Läkaren .

Olen vaivannut Teitä tänne tulemaan . Jag har besvärat Er att komma hit .

Antakaa anteeksi , että Teitä vaivaan . Förlåt att jag besvärar Eder .

Vähän tuosta ; mikä Teitä vaivaa ? Gör ingenting ; hvad fattas Er ?

Päätäni särkee ( polttaa ) tuimasti . Jag har en svår hufvudvärk .

Vatsani on ummella . Jag har förstoppning .

Minua ällöttää . Jag har qväljningar .

Olette kylmettyneet . Ni har förkylt er .

Pelkään tulevani oikein sairaaksi . Jag fruktar att jag blir rigtigt sjuk .

Teillä on vähäinen kuume . Ni har en lindrig feber .

Annas koetan suontanne . Låt mig känna er på pulsen .

Suonenne sytkyttää epätasaisesti . Er puls är ojemn . 

Tästä tulee lavan-tauti . Det blir nerffeber .

Teidän täytyy pysyä sisällä . Ni måste hålla er inne .

Tässä saatte rohtoja . Här får ni droppar .

Otetaan tee-lusikallinen joka toinen tunti . Man tager ett theskedslad hvar annan timme .

Otetaan 15 tippaa kolmasti päiväänsä . Man tager 15 droppar tre gånger om dagen . 

Nämä lääkkeet ovat karvaita . Dessa läkemedel äro bäska .

En voi niitä ottaa sisään ( niellä ) . Jag kan icke taga in dem .

Tehkäätte mieliinne ; mutta sitten ette myös parane . Gör som ni vill ; men då blir ni ej heller frisk .

Annan teille purkaus-ainetta . Jag ger er afförande medel .

Minua viluttaa . Jag känner kyla .

Näyttäkäätte kielenne . Låt mig se er tunga .

Kieli on puhdas , - on valkoinen . Er tunga är ren , - är belagd .

Täytyy avata suonta , - iskeä suonta . Man måste öppna åder , - slå åder .

Muutoin tulee halvaus . Annars blir det slag .

Saanko huomenna mennä ulos ? Får jag i morgon gå ut ? 

Jos tauti on lakannut ; ei muutoin . Om sjukdomen upphört ; annars icke . 

Minun on käsivarsi pois jäseneltä . Jag har min arm ur led .

Se täytyy vetää paikallensa . Den måste dragas på rätt .

Voidelkaa sitä tällä voiteella . Smörj den med denna salfva . 

Saan Teitä kiittää vaivastanne . Jag får tacka Er för besväret . 

Muutamia kirjeitä . Några bref . 

Armas Isä ! Älskade fader !

Niinkuin lähtiessäni lupasin , kiirehdin Teille ilmoittamaan , että onnella olen päässyt perille . Såsom jag vid min afresa låfvade , skyndar jag att underrätta , det jag lyckligen anländt till min bestämmelseort .

Kuinka kauan minun on täällä viipyminen , en voi vielä tietää , koska tuskin kahta tuntia olen kaupungissa ollut . Huru långvarig min vistelse här torde blifva , är mig ännu obekant , emedan jag knappt tvenne timmar varit i staden . [Puhuttel1860-33]

Jos kaikki hyvin käy , toivoisin kuitenkin pääseväni kahden viikon perästä palaamaan . Om allt går väl , skulle jag dock hoppas , att efter två veckor kunna återvända . 

Ensi postissa tahdon tarkemmat tiedot antaa . Med första post vill jag lemna noggrannare underrättelser .

Pyytäen Teidän sanoa sydämmelliset terveiseni kaikelle koto- väelle , sulkeun minä isälliseen suosioonne . Jemte hjertliga helsningar till alla hemmavarande , innesluter jag mig i min älskade faders välvilja .

Nöyrä poikanne Kaarlo . Min älskade faders tillgifne son Karl . 

Tukholmasta , Kesäk. 10 p. 1860 . Stockholm , den 10 Juni 1860 .

Veli kulta ! Käre broder !

Jos Sinun sopisi minulle lainata Renvallin sanakirja muutamaksi päiväksi , olisin siitä kiitollinen . Om Du vore i tillfälle att låna mig Renvalls lexikon på någon dag , vore jag dig förbunden .

Tämä kirja on jo niin harvinainen , ett'ei sitä kirjakaupoista saada . Denna bok är redan så sällsynt , att den icke står att fås i bokhandeln . 

Hätä-hätää veikkosi Yrjö T. I största hast din broder Georg T.

Arvonimet sikseen ! S. T. H.

Nöyrimmästi saan Teille ilmoittaa , että olen tänä päivänä avannut kirjakauppani Turussa Aurakadun varrella ja otan tarkkuudella toimittaakseni tilaamisia sekä kotimaan että ulkomaankin kirjallisuuksia varten . Härmedelst får jag underrätta Tit . , det jag i dag öppnat min bokhandel i Åbo stad vid Auragatan , och förbinder jag mig att med noggrannhet effektuera reqvisitioner af såväl inhemsk som utländsk litteratur.

Näissä toimissa pyydän olla täydellä kunnioittamisella nöyrä palvelijanne Pekka A. I hvad härtill hörer skall jag söka att med fullkomlig högaktning förblifva Tit . ödmjuka tjenare Pekka A. 

Sananlaskuja . Ordspråk .

1. Ei ole koiraa karvaan katsomista . 1. Man bör icke dömma hunden efter håren .

2. Meni pyytä pyytämähän ; pääsi koppelo kotoa . 2. Gick att fånga hjerpar ; under tiden slapp tjäderhonan bort .

3. Meni sutta pakoon ; tuli karhu vastaan . 3. Flydde undan vargen ; men mötte björnen .

4. Parempi pyy pivossa , kuin teiri taivas-alla . 4. Bättre en fågel i handen , än tio i skogen .

5. Älä pilkkaa vanhaa koiraa : vanha puree luuhun saakka . 5. Reta icke den gamla hunden : ty den biter intill benen . [Puhuttel1860-35]

6. Parempi kunniaa kourallinen , kuin häpeää helmallinen . 6. Bättre en näfve full heder , än hela skötet fullt med vanära . [Puhuttel1860-35]

7. Ei nimi miestä pahenna , ellei mies nimeänsä . 7. Namnet gör ej mannen sämre , om ej mann namnet . 

8. Onhan herra herrallakin , vaivaisellakin Jumala . 8. Äfven herren har en herre öfver sig , och äfven uslingen har en Gud .

9. Kyllä susi syitä saa , kun mieli lampaan-lihaa tekee . 9. Vargen hittar nog på svepskäl , då den har smak på får-kött .

10 . Itku ei estä kuolemasta , parku päivistä pahoista . 10 . Tårar frälsa ej från döden , jämmer ej från onda dagar .

11 . Lainaa lakkisi kylähän , jätä pääsi paljahaksi . 11 . Låna bort din mössa , så får du sjelf gå barhufvad 

12 . Älä itke ilman syyttä , ilman vaivatta valita . 12 . Gråt icke utan skäl , klaga icke utan orsak .

13 . Joka tyynellä makaa , se tuulella soutaa . 13 . Den som ligger overksam under lugn-väder , får ro sin båt i blåst . 

14 . Lapsi on lapsi kuninkaankin . 14 . Äfven konungens barn är ett barn .

15 . Lupa kysyä , vaik' ei vara ostaa . 15 . Man får väl fråga , fast man ej köper .

16 . Ei silmä osaa vie . 16 . Ingenting blir sämre genom att ses uppå .

17 . Ei kaikki kultaa kun kiiltää , eikä kaikki hopeaa kun hohtaa . 17 . Icke allt är guld som glimmar , icke allting silfver som blänker . 

18 . Tiesipä neiti neuvon : kun ei naitu , oli ilman . 18 . Jungfrun visste ett godt råd : då hon ej blef gift , så var hon utan .

19 . Toinen kieli , toinen mieli . 19 . Talar ett och tänker annat . 

20 . Valeella on lyhyet jäljet . 20 . Lögnen kommer man lätt på spåren . 

21 . Sanasta miestä , sarvesta härkää . 21 . Mannen står fast vid sitt ord , oxen är fästad vid hornet .