Sananlaskuja väreistä

MUSTA
· Musta kun saunalamppu. (Hattula)
· On musta kun saunan naula. (Kemijärvi)
· Nii on musta ku reppänä tuke. (Metsäpirtti)
· Musta ku lakehisen tukko. (Asikkala)
· Musta ku lakkeistorven tukko. (Oulujoki)
· Musta kun tornin tukku (Kauhava)
· Musta niinko kota. (Karunki)
· Musta kun koran noki (Laihia)
· Musta kon Kaitalan koran ors. (Eura)
· Musta ku uunin (~muurin) ohta. (Viitasaari)
· Musta kun pappilan uuniluuta (Evijärvi)
· Musta ku Moukan luuta (Temmes)
· On ni must kon pirti akkunasuti (Taivassalo)
· Must niinkon patasuti (Pyhämaa)
· Must kon patakuki (Hinnerjoki)
· On musta ku paran kansi (Kankaanpää)
· On musta ku paan kylyki (Perho)
· Musta ko paan pohja (Ylitornio)
· Mutsa kon pata (Eura)
· Musta kun pataässä (Nilsiä)
· Musta ku paestinpannu (Sulkava)
· Musta niinkon kontpan [kolmijalkainen pata]. (Hinnerjoki)
· Musta ko sysi (Sievi)
· On musta kun tervaskanto. (Viitasaari)
· Se on mustua kun tuohenterva. (Taipalsaari)
· On musta kun tervakiulun kaola. (Nurmes)
· Mieli on musta ku tervaroopun pohoja, elämä on harmaata ko renki-Jeren arkihousut (Palttamo)
· Musta kun tervanvetäjä (Tuusniemi)
· Kaula musta kun kuokanvarsi (Muhos)
· Must ikä Miarla Mati riihpait (taivassalo)
· Musta ko Pussalan eväspussi (Alastaro)
· Niin ol musta ko piktynnöristä veitty (Parikkala)
· Musta ko pikienkeli (~piki-iikeli) [=suutari] (Aura)
· Kaula musta kun akan vasemman jalan kantapää (Kuusamo)
· Musta on kun sepän koora (Kuusamo)
· Nii on musta ko sepän (~sepän akan) perse (Valkjärvi)
· Oo ni must ikä sepän kul (Taivassalo) 
· Musta kun tervakauppiahan nokka (Karvia)
· Musta kun papin perse (Pudasjärvi)
· Musta kun nokikolari (Kuru)
· Nii o musta ko korstienveijar [= nokikolari, ruots. 'skorstensfejare'] (Räisälä)
· Musta kun halameenviertäjä (Sotkamo)
· Musta kun neekeri (Kauhava)
· Musta ko murjaani (Loimaa)
· Musta kun piru (Kemijärvi)
· Musta ku pirunpoikai (Asikkala)
· On nii musta ko pirun perunapussi (Pöytyä)
· On musta ku riihipiru (Kankaanpää)
· Nii ei muuta ko riihe seinäst revästy pirkale (~perkele ~piru ~retkale) (Jääski)
· O niin must ko riihe haltti (Laitila)
· On musta ku riihitonttu (Perho)
· Musta kun kolomen kartanon tonttu (Ähtäri)
· Musta ko pökkö (Karunki)
· Se on mustaa kun mörön paska (Soanlahti)
· Nii on mustaa ko karhu paskaa (Joutseno)
· Nii on mustoa ko purrii (Hiitola) [Ennen nimitettiin paikkakunnalla mustaa purriksi]
· On nin mustat ko pässin munat (Nakkila)
· Suus on musta ku tupalampaan perse (Sulkava)
· Turpa mustana kun variksen perse (Nurmes)
· On musta ku korpin perse (Nilsiä)
· Musta niinko kaarneen sulka (Pomarkku)
· Niin on musta kuin korppi (Suomussalmi)
· Musta ko korppi, synkkä ko korpi. (Karunki)
· On nin musta ko karjahiiri [= päästäinen] (Kokemäki)
· Ovat niin mustiakkii että kun hiilellä selekkään viivan vettää, ni se valakoselta paestaa (Mikkeli)
· On niin musta hevonen ettei niä pimmeessä pastatakkaa (Karttula)
· Kaula o musta ja hoikka ko musta lampaa takajalka (Antrea)
· Musta ja pikkunen kun tervahiiri (Pudasjärvi)
· Musta ja pitkä kun mehtärosvo (Kuusamo)
· Must ja ruma kun tontun koto (Uusikaupunki)
· Musta ja suuri ko Kallen-Sepon persesilimä (Alavieska)
· Oo must ja vääränen ko riihe haltti (Pyhämaa)
· Musta parta ko pataraparilla [= padan kaapijalla] (Alavieska)
· Se on mustoo ja karvasta kun Juhanan joukon rieska (Kitee)
· Mustaa ja paksuu niinko riihe seinää (Nakkila)
· Mustaa ja sakeaa ku Saarneen terva (Orimattila) 
· Mustoa ja valakosta kun Kylä-Matin kintaessa (Viitasaari) 
· Se meni mustaksi kun Hannuksen luku (Pudasjärvi)
· Sillä on mustat kynnet kun sepällä (Liperi)
· Mustinkirjava kun Pekka Rissasen perse (Nilsiä) 
· Mustissa kun kirkkomies (Sysmä)
· Mustissa kun muremies (Kemijärvi)

HARMAA
· On nii harmaa ku vares. (Metsämaa)
· Harmaita ku Laukaan varekset. (Kemi)
· Harmaa kuin airas. (Hattula)
· Harmaja ko hauasta noussu. (Karunki)
· Harmaa ko riihen tonttu. (Alastaro)
· Harmaa ninko saunamaija. (Nakkila)
· Harmaa kun lokakuu. (Viitasaari)
· Se on harmoota kun kulukija-ukon juuston syönti. (Nurmes)
· Se on harmoa röpäkkä ko Kuika Jussi pieru (Rautjärvi) 
· Harmaan saatanan kokoonen kun entinen poika (Nurmo) 
· Harmaantuu niinko Jutilan Mikkon tukka ko piimäsen lakin päähänsä pisti. (Kalajoki)
· Harmaatakkinen kun Alapään Oskarin täi. (Evijärvi)
· Harmaita ja kauniita kun Laukaan varkaat. (Evijärvi)

VALKOINEN
· Valakee (~valkonen) kun huavanlastu (Nurmes)
· Valakiaa ko leikattu liina [= pellava] (Sievi)
· Valkea ko nauris (Karunki)
· On valkea ku paleltunu potto (Kittilä) [Sanotaan, jos joku on kalvennut säikähdyksesstä]
· Onpa se valkonen kon kuutilokivi [= ukonkivi, kvartsi] (Kiikoinen)
· On valakia kun kliitu (Hailuoto)
· Valkonen ko loukeen paska (Kalajoki)
· Se on valakeeta kun lokan paskoo (Tuupovaara)
· Pyykki pittää olla valkee ko kajava paska (Kanneljärvi)
· Se ol nii valkiaa ko kana paska (Kivennapa)
· Nii o valkee ko kaijaa (~kajava ~kajakka) (Vuoksenranta)
· Ni valkonen ku yks tuuva [= kyyhkynen] (Halikko)
· Se on valakeeta kun pyyn liha (Nurmes)
· Nii o vlkija ko kala hammas (Sakkola)
· Sehän on valakee kun poutaperhonen (Liperi)
· Valakee kun Naantalin aarinko (Karttula)
· Nii kaelottaa valakeana kun onkimies rannalla (Suomussalmi)
· On valakonen ku myllytonttu (Perho)
· On valkuinen kun kualeman piaru (Vihri)
· Valkonen ko maan alta noussu (Alastaro)
· Valkonen ko mullasta puristettu (Alastaro)
· Onpa valakee kun pesty kekäle (Vieremä)
· Nii on valkia, jot koira luuluo luuks, korppi kuuks, vanha ämmä varikseks (Joutseno)
· On niin valakee piä kun ois jauhossa kastettu (Nilsiä)
· valakii rinta kun västäräkillä (Tohmajärvi)
· Valakoonen rinta kun kulukukissillä (laihia)
· Se valakivaa kun mustilaisen sikjo [=lapsi]
· Seu nii valakeeverine ku pata (Sulkava)
· Valakoosella villihäriän nahaalla paikattu kun Lehemi-Jussin hevoosen kupehet (Nurmo)
· Valakoosena pysyy kun kantolaasten meijjarimaito (Kauhava)
· Valkost ja hyvi luanistannu niinko Mäki-Piatlan kruppanleipä [= verileipä] (Lappi Tl.)

PUNAINEN
· On punanen ku helevetin peräseenä (Laukaa)
· Punane ko Pori piru (Joutseno)
· Punanen ko rutto (Karunki)
· Punanen kun pyövel (Vieremä)
· Punanen ku piipari (Hailuoto)
· Punanen ku lappalaisen perse (jouluna) (Pello)
· On punanen kun kylypymiehen persesilimä (~perse ~pylly) (Kuusamo)
· Nii o punanen ko jouluks kylvetty (~jouluna kylyvetetty) perse (Rautu) 
· Punanen ko perse (~pylly) jouluna (Sievi)
· Punanen kun Helenan (~Hellenkun?) perse jooluna (Viitasaari)
· Punaanen kun (hurrin) pua juhlana (Laihia)
· On punanen ku kukon (~teeren) perse jouluna (Haapajärvi)
· Nii on punanen ko Muolaa ukon joulu (Valkjärvi)
·Nii on punane ko kyyryläinen kyykissä (Valkjärvi) [Kyyrölän venäläiskylä sijaitsi Muolaassa]
· Punaanen kun pylli pakkaasella (Laihia)
· On niin punanen kun ukon tyrä (Liperi)
· Se on punanen kun vouvin rytä (Tuupovaara)
· Punanen kun ryssän parta (Tohmajärvi)
· Sehä olia punai kun Iitin likan hame (Asikkala)
· Punanen niinku sininen villahuivi (Alatornio)
· On punanen ikä maalarin päämaal. (Taivassalo) ["Mikä on, miesparka, sinunkin päämaalisi?" kysyi pappi juopolta maalrilta. "Punane", vastasi maalri]
· Poske on niin punasek kun kaku [= ruislimput] (Halikko)
· On punasta kun petäjäpaska [= pettuleipää syöneen uloste] (Viitasaari)
· Punanen kun paistikka (Evijärvi)
· Punanen kun marja mäthällä (Laihia)
· Se on punane ko visnimarja [= kirsikka] (Kivennapa)
· On punane ku veri (Perho)
· Nii punane ku sirkatsuhärkä [= suuri ja pitkäsarvinen tserkessiläishärkä] (Hiitola)
· Nii o punane ko kaltattu sika (Kokemäki)
· Punanen ko kalkkuna (Alastaro)
· Nii on punanen ko riikinkukko (Valkjärvi)
· Punanen kun kukko (Kitee) [Suuttuneesta henkilöstä]
· Nii on punane ku kukon helttune (~heltta) (Kurkijoki)
· Punane ko lohi (Nakkila)
· Nii on punane ko lohe silakka [= suolattu lohi] (Koivisto)
· Punaset kun sären silmät (Sysmä)
· Punai ku rapu (Orimattila)
· Punanen kun keitetty rapu (Orivesi)
· Punaanen kun luret (Laihia)
· Poika o punane ko lutikkaine (Uusikirkko Vpl)
· Punane ko lykkytäi (Alavieska) [Vrt. sananlaskuja "Täi elävässä, mato kuolleessa" ja "Täi miehessä, kirppu koirassa" (Vanhan kansan sananlaskuviisaus s. 167). Keskipohjalaiset nimittävät suurta punaista täitä lykkytäiksi]
· On niin punanen että okhaala veren ottas [= verevä] (Karunki)
· Punanen ja pyöriä kun pyllistetty perse (Pudasjärvi)
· Punanen ja pyöriä kun p-u jouluna (Pudasjärvi)
· Punanen naama ku lappalaisen perse (Kittilä)
· Sävähtipä punaseks kun musta kissa uunilta puottuaan (Karttula)
· Punaset posket ku Liepun kissalla (Muhos)
· Se on punakka kun mansikka (Kitee) 
· Punastuu kun rapu keittäessä (Tohmajärvi)
· Punottaa kun helvetin peräseinä (Parkano)
· Punottaa kun kylypymiehen perse (Säräisniemi)
· Punottaa ko jouluks kylvetetty perse (Johannes)
· Punotta ikä pers (~takapuoli) joulun (Taivassalo)
· Punottaa ningo hurri pua joulun (Ahlainen)
· Punottaa ko Ontruskan joulu (Valkjärvi)
· Sin nenäshän punottija kun sijanpillu (~-pimppu ~ -v-u) pakkases (Asikkala)
· Punottaa ninko sian prutti (Huittinen)
· Sen pinta punottaa kuin syöttöhärän niska (Suomenniemi)
· Punotta kun kalkkuna (Halikko)
· Punottaa kun kalkkuna noukka (Kuru)
· Punotta ko lohi (Laitila)
· Punottaa ninko särje silmä (Nakkila)
· Silmät punottaa kun särjellä (Hattula)
· Punotti ninko keitetty krapu (Nakkila)
· Punotta ikä hapantun silak paskmaki seinäs (Taivassalo)
· Punottaa niinku punakaartinen [= lutikka] seinän raossa (Ylitornio)
· Punottaa kun paistinnauris (Yli-Ii)
· Punotta niinko leppäen kisseli (Lappi Tl.)
· Punotta niinku plektuap (Perniö) [Kalpeasta henkilöstä]
· Poskep punotta ko uus pläktoup. (Kalanti)
· Punotta ku ruastunu pläkkituapi (Paimio)
· Punottaa kun läkkitooppi valakeen loisteessa (Ähtäri)
· Punotaa ko pläkkituapin kylki (askaruskopin seinäs) (Aura)
· Punottaa ku läkkituopi kuve (Laukaa) [kalpeasta ihmisestä]
· Punottaa kun Pispalan kuusmarkkaa (Hattula)
· Niihä se punottaa ku Kappa-Matin mutahaota (Mikkeli)
· Punottaa niinko moosekse nok. (Laitila)
· Nii punottaa ko lihamiehen renk. (Valkiajärvi)
· Posket punottaa että tähäällä veren ottas (Eräjärvi)

SININEN JA PUNAINEN
· O sininen ja punanen ko sikuripaperi (Nakkila)
· Oo sinine ja punane ikä Hannula Huuko napa (~kuko) (Taivassalo)
· Sininen ja punanen ninko huunpurema mun puani (Nakkila [Huunpurema = selittämättömästä syystä ihoon syntynyt läiskä])
· Siinä o sinistä ja punasta ku Hauka Mati pierussa (Mikkeli)
· Sinise ja punase kukertava ko Tommola Hela perse (Kirvu)
· Sinittää ja punottaa kun Jousan pojaan kukko (Karkku)

SININEN
· O sinine niinko sikuripaperi (Rusko)
· Nii ol sinine ko mattee maksa (Kivennapa)
· O nii sinine ko taeva linnun pers (Laitila)
· Nii on sininen ko sittumast tult (Valkjärvi)
· Sininen ku färjärin peukalo (Vihti)
· Sininen niinko taivas (Karunki)
· Käy sinine sau ikä entise miähe k-i siaramist, ko flikastama men (Nousiaine)
· On tullu sinisen köyhä ko Silli-Jussi (Sievi)
· Niin sinisen löyhä ja keltaasen laiha kun entinen akka (Nurmo)

KELTAINEN
· Nii o keltane ko lapsen paska (Valkjärvi)
· Keltasta ko kesävoita (Sievi)

RUSKEA
· Se on ruskee ko mullin kylki (Lavia)
· Ruskii ku repo (Hiitola)
· Ruskia niinko repokettu (Karinainen)
· Sä ole nii ruskja kun ket (Halikko)
· On nii ruski kon ketunpers (Hinnerjoki)
· O nii ruskia ko ketu viiminen poika (Paimio)
· Ruskijaa ja rumaa kun tahon sorttaa (Parkano) [Tahkottaessa tahkonkivestä irtautuvaa jauhetta]
· Ruskiat silmät ko suakärmeel (Karinainen)
· Ruskeet silmät niinkun särjellä (Kuru)
· Ruskjas silmäk kun katil (Pertteli)
· Nenä ruskottoa ko taivaa kans (Kaukola)