Sääenteitä

SANANLASKUJA SÄÄSTÄ JA SÄÄENTEITÄ

_______________________________________________________________________________

Vanha kansa ennusti säätä tulkitsemalla luonnon merkkejä ja talletti ne sitten sananlaskujen muotoon. Sivulla esiintyy häiriöitä fonteissa ja muotoilussa, mikä johtuu useasta aikaisemmasta julkaisuympäristöstä.

• Ei kaakko kauan tuule.
• Länsi taivaan luuta.
• Musta pilvi peljättävi, savenkarvainen satavi. 

• Suojan sumu iltasella.
• Pakkanen pyryn perästä, suvi suuresta lumesta.
• Kun ojakonnat kurnuttaa, silloin tuleepi sade.
• Poutaa pilvi pohjoisella, jäätä jänkä luotehella.
• Kun pakkanen paukkuu, niin se pian kuolee.

• Kun metsä mustenee, tulee suoja.
• Kun aamulla karjan kynteen sataa, niin sade lakkaa puoliltapäivin.
• Kun linnunrata on kirkas, tulee kylmä, kun se on himmeä ja siinä on himmeitä kohtia, tulee suoja tai lumisadetta.
• Kun heinäsirkka sirisee, tulee pouta.
• Kun hämähäkit sateella kutovat ja työskentelevät vilkkaasti, tulee kohta pouta.

• Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.
• Ei sää sääreen tartu.
• Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat.
• Kun ei kylmä kynttelinä, eikä palele Paavalina, niin on halla heinäkuussa, takatalvi keskellä kesää.
• Jos syystuuli pyörii myötäpäivään ja äljähtää pohjoiseen, silloin tulee talvi äkkiä.

• Jos tyynellä lumi pöllähtelee puiden oksilta, niin silloin nousee hirmuinen tuisku.
• Jos Jyrin yönä kylmää, kylmää neljäkymmentä yötä sulaan maahan.
• Jos Vappuna on hyvä sää ja suvituuli, tulee lämmin kesä.
• Sateen edellä kuikka huutaa.
• Kun revontulet palaa korkealla taivaalla, tulee tuisku.

• Kun revontulet leiskuvat metsänrajassa, tulee pakkanen.
• Tuiskuinen talvi tietää sateista kesää.
• Ompas kuin myrskynmerkki allakan reunassa.
• Minkä verran on talvipäivänä (14.10) lehtiä puussa, sen verran on suvipäivänä (14.4) lunta maassa.
• Kun ei pidä Liisa liukkaita eikä Kaisa kaljamia, niin ei ole hyvä laipävuosi tulevana vuonna.

• Minkälaista ilmaa on Klemetin päivänä (23.11), sellaista on Matin päivään asti.
• Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois viepi.
• Uusi lumi on vanhan lumen surma.
• Jos ei maalis maata näytä, niin ei huhtikaan humauta.
• Jouluna jos on kesä, niin pääsiäisenä on talvi.

• Jouluna on kolmasosa talven lumesta satanut.
• Joulu on juhlista jaloin ja pääsiäinen pyhistä paras.
• Antti joulun aloittaa, Tuomas tupaan taluttaa.
• Aatto joulusta paras, iltapuoli laskiaisesta.
• Jos tuuli käy juhannusyönä, saadaan sinä suvena vähän mansikoita.

• Jos juhannuksena sataa kovasti, niin sataa joka pyhä koko kesän.
• Kynttelinä kynnet syötiin, laskiaisena sorkat, juhannusaattona velli.
• Kun juhannuskokosta napa kaatuu, viedään sinä vuonna talosta tytär.
• Juhannukseen asti päivä pitää isäntäin puolta, mutta juhannuksesta alkaen se pitää renkien puolta.
• Joka ei joudu jouluna, se ei pääse pääsiäisenä, ei lappase helluntaina, eikä juokse juhannuksena.

• Juoksemalla juhannusyönä alasti kolmasti ruishalmeen ympäri, näkee pirun.
• Jos juhannusaattona tuulee, ei tule puolukoita sinä vuonna.
• Jokainen jouluksensa, köyhäkin köyriksensä.
• Joulu tulee, juosta pittää, ennättää sitä kävellä köyrinäkin.
• Jos on Urpona turkki päällä, niin kesällä on paita päällä.

• Jos on Urpona paita päällä, niin kesällä on turkki päällä.
• Urpona kylvetään uudella vastalla.
• Kun tuomi kukkii, niin lahna kutee.
• Kun koivu siementää, niin seitsemän viikon päästä sataa lunta.
• Kun koivu siementää, niin yhdeksän viikon päästä sataa lunta.

• Jos Jälki-Maariana sataa, niin sataa koko syksyn.
• Pihlaja ei kahta taakkaa kanna.
• Sataa kuin Esterin perseestä.
• Samulin päivän jälkeisestä myrskystä on yhdeksän viikkoa talven tuloon.
• Pärttylin päivä on vanhastaan ensimmäinen syksypäivä.

• Mikä pisti Pertun päähän, teki mustikan mustaksi, teki yön pimeäksi, toipa pellolle kokkosen, toipa tulta tupahan.
• Pääskyjen päivien viipyminen Pärttylin jälkeen kertoo, kuinka monta viikkoa keyrin jälkeen on talveen.
• Musta pilvi peljättävi, savenkarvainen satavi.
• Musta pilvi murjottaa, harmaa pilvi sataa.
• Minkälainen ilma on syyskuun ensimmäisenä päivänä, niin semmonen ilma on koko syyskuun.

• Mikkeli riihen lukitsee.
• Kun syksyllä sulaan maahan lumen sataa, mutta maakivet ovat sulana, se lumi sulaa vielä pois.
• Simo siltoja rakentaa.
• Antti aisalla ajaa.
• Martti maita vahvistaa.

• Nikolaus nivoo kiinni.
• Jos kesää on kekriin, on syksyä jouluun.
• Kesällä ei kerkiä, eikä talvella tarkene.
• Joka kesän kuokkii, sitä Jumala talvella ruokkii.
• Ei kesällä talvea ajatella.

• Vilu viljan kasvattaa, lämpöinen terän tekee.
• Missä puimista, siellä syömistä.
• Mikkelinä akat pirttiin ja nauriit kuoppaan.
• Mikkelinä pässi syödään.
• Minkälaista säätä Mikkelinä, sellaista säätä on kekriin.

• Jos Mikkelinä on lehdet lähteneet puista, niin seuraavana keväänä Yrjön päivänä on kesä.
• Ruis kasvaa, kun isännät on kekrinä humalassa.
• Jos ei talvi tule lokakuussa, niin ei se tule marraskuussakaan.
• Tuuloo, kuin Jäppisen naimavuonna.
• Jos on usva uunnavuonna, niin on halla heinäkuussa.

• Jos on lauhaa uunnavuonna ja tammikuussa, silloin helmi heilahtaa.
• Tammikuun tasaset ilmat maaliskuussa maksetaan.
• Talvenselkä taittuu Heikin päivänä.
• Jos on Heikkinä suojaa, silloin tulee hyvä viljavuosi ja poutainen kesä.
• Sipin päivän tuisku tiesi hyvää tuulta kaskenpolttoon.

• Suojasää Sipin päivänä tietää hyvää ja aikaista kevättä, sekä hyvää munavuotta.
• Lumentulo Sipin päivänä on sen merkki, että talven lumesta on satanut vasta puolet.
• Idän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat.
• Suoja pyryn perästä, paha ilma pakkasesta.
• Hillavuosi hallavuosi.

• Iltapihti Matilta, aamupihti Maarialta.
• Jos kissa piehtaroepi, niin sae tulloo.
• Jyrkinä jyräys kuuluu kalamiehen kattilasta.
• Järvellä oli kahenlaista tuulta. Toinen nosti hamehia ja toinen löi lunta vittuun.
• Laurilta laumaan, Perttulilta pois.

• Mitä on Maariana malolla, sitä on Vappuna vaolla.
• Mustasta ukkonen kuuluu, savenkarvanen satavi.
• Oraasta se touko tunnetaan.
• Perttulilta pihti nosta, Maarialta maahan laske.
• Kun oisi aina kesä, ja kesällä pyhä ja lämmin.

• Ei tähkätöntä juhannusta eikä jyvätöntä Jaakkoa.
• Kuka tyynellä makkoa, se tuulella soutaa.
• Jos on pirttipääsiäinen, niin on paita helluntaina.
• Kirkas pääsiäisaamu on poutakesän enne, mutta jos aurinko nousee pilven läpi, niin tulee sekava vuosi.
• Ei lumetta lämpene.

• Ennen kurki kuolee, kuin suo sulaksi pääsee.
• Ei lumet jäitä jätä.
• Se mies ei heiniä tie, joka pilviä kahtoo.
• Liisan liukkaat tiesi hyvää leipävuotta.
• Jouluyön tähtitaivas tiesi hyvää sieni- ja marjavuotta.

• Keseä köyriin, syksyä jouluun, joulusta talvi taksahtaa.
• Hermannista heinään.
• Joelista jo juosten heinälle.
• Jaakko viskaa kylmän kiven järveen.

  SÄÄENTEITÄ

  • Luonnon ilmiöista valtavin oli ukkonen. Se sai aikansa siitä, kun Rumahenki ja Ukkonen tappelivat. Rumahenki yritti mennä piiloon savupiippuihin ja onttoihin honkiin. Silloin Ukkonen sinkautti tulinuolensa niihin ja sinkautti puut säpäleiksi.
  • Kukaan ei saanut ukkosta kostamatta pilkata. Kun ukkonen nousi, silloin kipaistiin heinäpellolta pirttiin, suljettiin savupellit ja ikkunat. Istuttiin hiljaa nurkassa ja kiellettiin lapsia meluamasta.
  • Ukkosta seurasi aina sde.

  
  

  • Satenkaari imi järvestä vettä, jotta voipi kohta höksäyttää maassakulkijan niskaan.
  • Sateen edellä kuikka huuteli järvenselällä ja palokärki ruikuteli “mamman piikaa”.

  • Säiden kylmeneminen tuntui nilkkasärkynä, käsivarsien pakotuksena ja niskakipuna.

  
  

  • Säiden ennustaminen perustui puolivuotiskiertoon, millainen talvi -sellainen kesä.
  • Tuulispää, eli pirunpuuska pyörähteli milloin myötä-, milloin vastapäivään. Kun se kiersi vastapäivään, kiersi se lämpimiksi säiksi.
  • Kun seisioi tyynen järven rannalla ja vesi losahteli rantakivissä, silloin rannat kääntyivät ja rupesi tuulemaan.

  
  

  • Pitkät vaahtojonot järvenselällä tiesivät pitkäaikaisia tuulia.

  • Mustikan värinen iltarusko oli varma huonon sään ennusmerkki.
  • Pitkäaikainen sade lakkasi, kun pilvet rupesivat repeilemään tuulen alapuolelta.

  
  

  • Kun väsytti, säät muuttuivat raskaiksi.

  Täällä jatkuu edellisen sivun Sääenteet ja sananlaskut säästä. Sivua päivitetään sitä mukaa, kun materiaalia on saatavissa.

  1.

  • Onpa yötä yökötellä Annan päivän aikaan.
  • Yötuuli etelätuuli, päivätuuli pohjatuuli.
  • Jos riekkoja on puiden oksilla, se tietää kovaa lumisadetta.
  • Jos ukonilma menee pohjoiseen, niin sää kylmenee.
  • Ei turkitta suolle, vaikka seihtemen aurinkoa paistaisi.

  • Jos käki kukkuu pitkälle heinäkuuhun, niin tulee lämmin ja pitkä syksy.
  • Erkiltä vasa ruokuu, käki kukkuu, mahla valuu, tuohi niloo ja harri kutee.
  • Saturnuksen merkki allakassa tietää huonoa säätä sinä päivänä, jonka kohdalla se on.
  • Kun luita pakottaa, tulee kova tuuli.
  • Jos hanhi nähdään ennen vappua, talvi ei kestä enää kauan.

  • Jos käki yökkäilee, silloin tulee sade.
  • Jos savu painuu maata kohti, silloin tulee huono sää.
  • Kun kuun ympärillä on rengas, tulee tuisku.
  • Suo ei kasva kiviä, eikä kangas karpaloita.
  • Aina on kala vedessä, jos ei aina apajassa.

  • Kun savu nousee kohtisuoraan ylös, silloin tulee lämmin ja aurinkoinen sää.
  • Kun talvella savu nousee kohtisuoraan ylös, silloin tulee pakkanen.
  • Kun savu painuu maata kohti, silloin on matalapaine.
  • Kun savu nousee ylös, silloin on korkeapaine.
  • Kun ojakonnat kurnuttaa, silloin tulee sade.

  2.

  • Poutaa pilvi pohjasella, jäätää jänkä luotehella.
  • Kuu on nuorten miesten aurinko.
  • On tyyni nyt, ei tuule nyt, tuulikin on tyyntynyt.
  • Jos on suvi kynttelinä, niin on kylmä kyntäessä.
  • Kynttilän päivästä alkaa kevät.

  • Matti pudottaa kuuman kiven avantoon.
  • Mattina alkaa kevät.
  • Milloin tuulispää pyöri vastapäivään, niin silloin tuli lämpimät säät.
  • Kun tyynellä rantakivet losahteli, silloin rannat kääntyivät ja rupesi tuulemaan.
  • Vaahtojuovat veden pinnalla tiesi pitkäaikaisia tuulia.

  • Kun revontulet leiskuivat korkealla taivaalla, tiesi se tuiskuisia ilmoja.
  • Kun revontulet leiskuivat metsänrajassa paloivat ne pakkasiksi.
  • Vähälumista talvea seurasi poutakesä.
  • Lumien sataminen ennen lehtien karisemista tiesi kovaa talvea.
  • Jos pihlajassa oli paljon marjoja, tuli sateinen syksy.

  • Kun vedet pakenivat keväthölseillä uveavantoon, tiesi se pakkasia.
  • Kun teeret istuivat jäällä, tuli lumisade.
  • Kun koira piehtaroi lumessa, tiesi se lumisadetta.
  • Maa halkeili ja seinähirret rasahtelivat ennen sadetta.
  • Pärttylinä on vietävä sirppi vihantaan.

  3.

  • Pärttyliltä  on kylvövakka pistettävä naulaan.
  • Kun kuhilas on pellolla, silloin tulee valo tupaan.
  • Mikkoon mennessä nauriit kuoppaan ja akat tupaan.
  • Aamurusko uutenavuotena tietää paksulumista ja pyrytalvea.
  • Pakkanen unnavuonna enteilee hallavuotta.

  • Kirkas uudenvuoden päivä tietää hyvää ohra- ja marjasatoa, sekä hyvää karjan onnea.
  • Kun uudenvuoden aamuna nousee aikaisin ylös niin aamuunisuus pysyy loitolla koko tulevan vuoden.
  • Hyvä on lähtö Tapion riihestä, vielä sitä porahtaa meijännii riihestä.
  • Kun vesimaljakkoon laitetut koivunoksat keväällä puhkeava hiirenkorvalle, niin monta kuin se vie päiviä, niin monta viikkoa on siihen kun koivussa on hiirenkorvat. 
  • Milloin viljalti vilua, milloin vaivalti varia.

  • Ilimat jeähtyy, kun surviaiset tanssii.
  • Ei ilma ikeesä sada vettä.
  • Mikäli Mikkelinä on kylmää, silloin tulee aikainen kevät. 
  • Iltarusko kuivahattu aamurusko märkähattu.
  • Kaisa lampaat keritsee. (Kaisan päivänä kerittiin lampaat, koska syysvilla oli parasta)

  • Matista puhteet putoo, Maariasta ehtoot katoo.
  • Mattiin matikkakin kutee.
  • Paavali puolitalvessa.
  • Tammikuun tasaset päivät, helmikuussa heilahtaa.
  • Helmikuussa helistää.

  4.

  • Helmikuu kinosten käärittäjä.
  • Helmikuun helpot päivät maaliskuussa maksetaan.
  • Kynttilänpäivän aikaan karjanruoka on kahtia ja ihmisten ruoka kolmia.
  • Helmikuussa hakattiin rakennuspuut ja aidanseipäät ajettiin kotipihaan.
  • Helmikuussa tehtiin pitkät halkopinot.

  • Hiki ennen Mattia ei tiennyt hyvää.
  • Tulee sade, kun kärpäset purevat kovasti.
  • Kun kalat hyppivät vedestä, niin silloin tulee sade.
  • Erkin aikaiset sateet ovat kullan kultaa.
  • Kun koira syö ruohoa ja kissa pesee itseään, niin silloin tulee sade.

  • Kun tuulee pitkää idästä, silloin tulee sade.
  • Pakkanen kiristyy, kun lumi narisee jalkojen alla.
  • Pakkanen kiristyy, kun taivas illalla selkenee tulee tyyntä.
  • Tulee sade, kun päivä laskee pilveen.
  • Kaunista ja kuivaa säätä on odotettavissa, kun muurahaiset pysyttelevät kekonsa pinnalla.

  • Pakkanen kiristyy, kun tuulee pitkään pohjoisesta.
  • Pakkanen heikkenee ja tulee suoja, kun tuli palaa huonosti ja savuten.
  • Tulee sade, kun näkyy renkaita auringon tai kuun ympärillä.
  • Pakkanen heikkenee, kun alkaa sataa lunta.
  • Kun tuulee pitkään lounaasta, niin silloin pakkanen heikkenee.

  5.

  • Ei lakkaa itä tuulemasta ennen kuin sataa.
  • Iltarusko hyvä rusko.
  • Urpo suven tuo, Perttu talveksi vääntää.
  • Ei halla haasta lähde, kaste varjosta varise, päivän Pärttylin perästä.
  • Simo siltoja tekevi, Martti maita vahvistaa, Antti aisoilla ajavi, Nikolai nivoo kiinni.

  • Suvi hanhen hartioilla, talvi joutsenen takana.
  • Jota ilmaa laskiaisna, sitä sären kutuna.
  • Millaista ilmaa Maariana, sellaista juhannuksena.
  • Jos on pakkasta Tiburtuksen yönä, sitä on sitten neljäkymmentä yötä.
  • Jos on helle helluntaina, niin on pakkanen juhannuksena.

  • Jos sataa unikeon päivänä, niin sataa seitsemän viikkoa.
  • Sitä sää syksynä, mitä päivä Pärttylinä.
  • Kun Kaarina kilisteleikse, niin joulun tienoot vettä valuu.
  • Jos Tapanina pyrytää, niin tulee hyvä marjavuosi.
  • Jos tammikuun ensimmäinen on sunnuntai, niin tulee hyvä talvi ja tuulinen kevät.

  • Kuta pakkasempi talvella, sitä lämpimämpi kesällä.
  • Jos tammikuun ensimmäinen on sunnuntai, yltäkylläisyys ja rauha vallitsevat.
  • Helmikuun suoja on puutteen tuoja.
  • Jos tammikuun ensimmäinen on sunnuntai, niin vanhoja vaimoja kuolee.
  • Jos tammikuun ensimmäinen on sunnuntai, tulee yltäkyllin hunajaa.

  6.

  • Jos tammikuun ensimmäinen on sunnuntai, tulee kuiva kesä.
  • Kirkas ja kylmä tammikuu tietää poutaista kesää.
  • Valehtelee, kuin almanakan tekijä.
  • Onnistunut ennustus muistetaan, epäonnistunut unohdetaan.
  • Sää sodatkin estää.

  • Aamurusko -paha rusko.