Kuva-analyysiä

Kuva-analyysi

”Kah, kissathan siinä sohvalla sulassa sovussa” – kuva-analyysi luovuuden edistämisessä

Tässä yksi mahdollisuus kuvien käytöstä ryhmässä.

Jos tunnet itsesi epävarmaksi kuvienkäyttäjäksi ja tai vaikka näyttäjäksi, voit muutaman harjoituksen avulla saada vähän lisävarmuutta ja ehkä löytää uusia ulottuvuuksia niin taiteesta kuin muistakin kuvista. Myös biologinen näkökykymme on riippuvainen kokemuksista, eli siitä mitä ja miten olemme oppineet katsomaan. Ihmisellä on myös suuret mahdollisuudet oppia harjoittelemalla näkemään enemmän ja syvemmin.

Kaikki näkeminen on riippuvaista valosta.

Näemme sen minkä tunnistamme:

Tunnistamme helposti neliön, kolmion ja ympyrän ja tietenkin kasvot. Niistä muodostuvat kuvat jäävät myös helpoimmin mieleen.

Ihmeellisiä röykkiöitä ja muuta roinaa sisältävät kuvat menevät useimmilta myös helposti ohi.

Näemme kuvissa myös liikettä. Yksinkertaiselle viivallekin löydämme useimmiten suunnan.

Suurten mestarien kuvat ovat myös usein tasapainossa tai kallistuvat sen verran, että jännitys säilyy, mutta katselijan sielunrauha ei liikaa järky.

Löydämme kuvista myös symboleja. Kuvat tulkitaan joksikin muuksi kuin mitä pinnalta näkyy.

Jokainen kuva tulkitsee maailmaa tavalla tai toisella. Kuvaan ei saa koskaan mukaan koko maailmaa. Kuulla ja kuvalla on aina näkymätön puolensa. Kuvassa on mukana se minkä kuvantekijä joko tahallaan tai vahingossa, tavalla tai toisella, on siihen vanginnut.

Jokainen kuva sisältää tulkintaa. Toisinaan kuvantekijä tai välittäjä haluaa lähettää meille viestin tai muutoin vaikuttaa meihin kuten mainoksissa.

Ranskalainen kuvanveistäjä Auguste Rodin näki kokonaisuuksia osien kautta. Hänelle pienikin osanen kertoi kokonaisuuden salaisuuden. Hänelle kokonaisuus aukesi sen osista

”Näin osasia, käsivarsia, päitä tai jalkoja ja niiden kautta yritin löytää koko hahmon. Yhtäkkiä minulle selvisi mitä yhteys on”.

Symbolit, eli se minkälaisia enemmän tai vähemmän yhteisiä käsityksiä meillä on kuvien muotojen ja viestien merkityksestä löytyy jo lyhyen tarkastelun jälkeen melkein kaikista kuvista.

Joidenkin mielestä nämä symbolit olisivat ihmisten alitajunnassa kaikille yhteisinä  tyyppeinä. Kun taas monet tutkijat arvioivat symbolien olevan varsin kulttuurisidonnaisia.

Miltei jokaisessa kuvassa on suunta, jota silmä seuraa.

Me länsimaissa asuvat, jotka luemme vasemmalta oikealle saamme myös nopeimman vauhdin elämyksen vasemmalta oikealle. Itämaiden asukkaille on elämys päinvastainen. Suunnan ja liikkeen kokeminen kuvissa näyttää muutenkin perustuvat paljolti kokemuksiin ja muistoihin.

Kuvien viivojen suunta antaa meille usein elämyksiä liikkeestä, vaikka kuvassa mikään ei juuri sillä hetkellä liikkuisikaan.

Kuvissa on parempia ja huonompia paikkoja. Esimerkiksi länsimaisissa sanomalehdissä lähdetään liikkeelle siitä, että sivu jaetaan neljään osaan. Silmä sattuu ensin vasempaan yläkulmaan, sitten oikeaan yläkulmaan, sitten oikealle alas ja viimeksi vasempaan alakulmaan. Saman uskotaan pätevän myös kaikkiin muihinkin kuviin. Kannatta siis ajatella mihin kohti joukkokuvassa asettuu.

Myös kuvan syvyysvaikutuksilla on oma merkityksensä. Taustalla oleva jää helposti näkemättä.

Kaikilla kuvilla on myös aikaperspektiivi. Yhdet kuvaavat hetkeä, toiset  taas tulkitsevat ikuisuutta.

Myös kuvien katseleminen ja tulkitsemin vie aikaa. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa vasta kun ne tuhat sanaa on sanottu ja myös se mitä sanat eivät pysty kertomaan on havaittu.

Mutta  joskus myös vain vilkaisemalla nähty kuva voi jäädä sielun peiliin koko iäksi.

Värit ovat ne osa kuvaa jota voidaan helpoiten tieteellisesti mitata ja muuttaa numeroiksi.

Värien mitattavuus on tärkeä tekijä myös tietokoneverkossa käytössä olevalle kuvalle. Esimerkiksi  tässä riikinkukossa on jpeg-tallenusversiona 87940 väriä.

Itseasiassa värit ovat sitä, minkälaisen ilmiön näemme silmällä valon vaikutuksesta. Vaikka muisti ja kokemukset tahtovat tehdä tenän myös värinäkemisellemme. Jakoja on erilaisia, mutta pääperiaate on se, että seitsemän päävärin spektra jaetaan kolmeen perusväriin: sininen, punainen ja keltainen sekä näistä perusväreistä sekoitettuihin väreihin

Kuvia voi tulkita kysymysten avulla.

Kuva-analyyseja on monenlaisia. Kuvista halutaan ehkä löytää piirteitä kuvantekijän sieluntilasta, tarkoitusperistä, kuvan merkityksestä suuremassa kulttuuriyhteydessä tai vaikka vain tulkita sen viesti tai löytää siitä vaikka tukea muistoille tai taidenautinnon vuoksi.

Se, millaisia kysymyksiä asetat kuvalle riippuu tietenkin siitä, mitä haluat. Seuraavat vihjeenomaiset kysymykset sopivat esimerkiksi, jos haluat harjoitella itse tai tulkita kuvia yhdessä ryhmän kanssa.

Kysymyksiä kuvan pinnalle:

-         Mitä nimettäviä hahmoja kuvassa näkyy.

-         Mitä on kuvassa on edustalla?

-         Mitä kuvassa on taustalla?

-         Mistä valo tulee?

-         Mihin se sattuu ja mitä se nostaa esiin?

-         Mitä värejä kuvassa on?

-         Onko kuvassa, tai muodostavatko hahmot helposti tunnistettavia muotoja, kuten neliöitä, kolmiota tai ympyröitä?

-         Onko kuvassa liikettä?

-         Mihin suuntaan?

-         Onko kuva tasapainossa?

Tulkintakysymyksiä:

Milloin luulet, että kuva on otettu?

Kuinka kauan luulet, että kuvan ilmiö kestää?

Kuinka vanha/vanhoja kuvan hahmot ovat?

Mitä on raamien ulkopuolella?

Mitä symboleja löydät kuvasta?

Kuinka kuva on tehty?

Kuinka paljon kuvan hahmot painavat?

Miltä ne haisevat?

Miltä ne kuulostavat?

Kuinka hahmo/hahmot voivat?

Ovatko kuvan hahmo/hahamot onnellisia?

Miltä hahmo/hahmot tuntuvat kädellä kosketettaessa?

Onko kyseessä yksityiskuva vai postikortti.

Tulkintakysymyksiä kuvantekijästä:

Luuletko että kuva on naisen vai miehen tekemä/ottama?

Onko kyseessä ammattimainen kuva?

Miksi kuva on otettu?

Onko kuvalla selvä viesti?

Millainen suhde kuvantekijällä on hahmoihinsa?

Mitä kuvantekijä näyttää haluavan kuvankatsojien ajattelevan kuvastaan?

Mitä kuvantekijä näyttää haluavan kuvankatselijan ajattelevan itsestään?

Haluaako kuva saada sinut tekemään jotakin?

Haluaako kuva myydä jotakin?

Mustatuntuu-kysymyksiä:

Haluaisitko koskettaa kuvan hahmoja?

Millaisia tunteita kuva sinussa herättää?

Onko kuva kaunis?

Onko se yleisen mittapuiden mukaan taidetta?

Onko se kuva sinusta hyväksyttävä vai epäsovinnainen?

Haluaisitko sen seinällesi?

Mitä haluaisit tehdä kuvalle?