Aisteja ja aistimuksia

aisti	näkö	haju	maku	kuulo	tunto
verbi(tr)	nähdä	haistaa	maistaa	kuulla	tuntea
verbi(intr)	näkyä	haista	maistua	kuulua	tuntua
elin	silmä	nenä	kieli	korva	iho
verbejä, jotka liittyvät aistimukseen	katsoa katsella katsastaa vilkuilla vilkaista töllöttää tuijottaa katsahtaa näytellä	nuuhkia nuuskia lemuta tuoksua tuoksahtaa haiskahtaa käristä savuta	maiskuttaa maistella makustella maustaa herkutella syödä, juoda ryypätä imeä nuolaista latkia	kuulostella kuunnella äännellä huutaa paukkua äristä jyristä karjua kiljua sihistä suhista	koskea sivellä pistää painaa hipaista hangata silittää nipistää lyödä
substantiiveja: tulos	näky katse vilkaisu näyttö väri	lemu tuoksu haju	maku ruoka juoma mauste suola	ääni melu huuto kuiskaus sihinä räminä kohina	sively hipaisu hankaus pisto tuntemus isku läimäys
adjektiiveja ja partisiippeja millainen	kaunis komea hieno sievä himmeä sokea tarkka- näköinen punainen	tuoksuva haiseva lemuava hajuton pistävä	herkullinen paha maukas mauton ällöttävä makea hapan suolainen kitkerä	äänekäs hiljainen kuuluva rämisevä kahiseva kuuro herkkä- kuuloinen	pistävä sileä karkea kuuma kylmä tunnoton

On olemassa kuudes aisti, joidenkin mukaan: selvänäköisyys. Puhutaan myös tasapainoaistista, joka on korvassa. Ihminen on ”musta laatikko”, joka on aisteillaan ja hermoillaan yhteydessä ympäristöönsä. Aivot työstävät aistimuksia ja toimivat niiden pohjalta autonomisesti. Mitä ajattelu on? Ajatteluun liittyy eräänlaisten kuvien näkemistä, toisilla enemmän toisilla vähemmän. Kuvat ja maisemat voivat olla myös muihinkin kuin näköaistiin liittyviä. Entä sanat, ovatko ne ajattelun lähtökohtia. Pystyykö ilman sanoja ajattelemaan. Refleksit toki toimivat. Sanotaan että ajattelee jollakin kielellä, pitääkö se paikkansa, vai onko ajattelu kielestä riippumatonta? Toki ajattelu voi olla kielisidonnaista, mutta onko taustalla kuitenkin jonkinlainen ideoiden ja käsitteiden yhtenäinen ja itsenäinen maailma.

Ihminen paitsi aistii myös tuottaa aistimuksia, hän puhuu ja kuulee, hän näkee ja näkyy, haistaa ja haisee, tuntee ja tuottaa (esim. kipua), maistaa ja maistuu tai tuottaa maistamuksia.

Tunteet liittyvät kaikkiin aistimuksiin: onnellinen, surullinen, iloinen, tunteikas, riemukas, herkkä, paatunut…

Erilaisilla johtimilla voidaan muodostaa lukemattomia uusia sanoja.

Mitä tarkoittavat esim.?: katsomus, katsomo, katselu, katsaus, katsanto, silmäys, näkemys, katsahdus, vilkuilu, hajustus, savustus, hajuste, suolaus, makeutus, nuoleskelu, kuuntelu, ääntely, sively, kuurous, äänestys, rämistys, pistely, hakkaus, hakkailu, nipistys, suolaisuus, happamuus, kitkeryys, hapantuminen, kuuluvaisuus, kuuluvuus, näkyvyys, näyttävyys, tuijotus, kauneus, meluisa, meluava, meluinen…

Monet sanat ovat moniaistillisia: kaunis, herkullinen, makea, terävä, kirkas, hieno, herkkä, hyvä, paha

Keksi lisää sanoja ja selitä mitä nämä listatut sanat tarkoittavat, keksi lauseita joissa käytät niitä toistuvasti eri taivutusmuodoissa. Tee listoja; drillaus, toisto on opintojen äiti. Käytä kuvia apuna. Yritä keksiä epäjohdonmukaisuuksia esim. ylläolevissa listoissa. Mieti hetken aikaa missä tahansa tekstissä, millä aisteilla se on havaittavissa ja miten, vai onko kyse ajattelusta tai intuitiosta.